Metsänomistajalla ja ostajalla eri intressit runkojen katkonnassa

Metsänomistajalla ja puun ostajalla on monia erilaisia intressejä puukaupassa. Hintaan liittyvät erilaiset tavoitteet ovat helposti ymmärrettävissä. Sen sijaan runkojen katkontaan liittyvät erilaiset tavoitteet on jo paljon vaikeampi hahmottaa.

Metsänomistajalla ja puun ostajalla on monia erilaisia intressejä puukaupassa. Hintaan liittyvät erilaiset tavoitteet ovat helposti ymmärrettävissä. Sen sijaan runkojen katkontaan liittyvät erilaiset tavoitteet on jo paljon vaikeampi hahmottaa. Metsänomistajan kannalta tukkiosa ja arvokkaimmat puutavaralajien määrät tulisi maksimoida. Ostaja pyrkii kuitenkin maksimoimaan omia puutarpeitaan katkonnassa, rikkomatta kuitenkaan kauppakirjan ehtoja. Siten runkojen katkonta onkin erilaisten tavoitteiden yhteensovittamista.

Pystykaupan ja hankintakaupan ero

Suomessa puun myyntitavat ovat lähinnä pystykauppa ja hankintakauppa. Pystykaupassa ei varsinaisesti myydä puuta, vaan myydään ostajalle puun hakkuuoikeus metsänomistajan metsästä. Pystykaupan osuus on yli 80% kokonaismyyntimäärästä. Hankintakaupassa puut myydään tienvarressa ja metsänomistaja vastaa korjuun kustannuksista. Pystykaupassa runkojen katkonnasta vastaa ostaja, hankintakaupassa myyjä.

Samanlaisilla mitta- ja laatuvaatimuksilla aivan erilaista katkontaa

Pystykaupassa sovitaan yksikköhinnat puutavaralajeittain sekä puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset. Teoriassa samanlaisilla mitta- ja laatuvaatimuksilla eri ostajien pitäisi siis saada samat määrät erilaisia puutavaralajeja. Näin ei kuitenkaan ole. Katkonnassa syntyvät erot ovat huiman suuria metsänhoitoyhdistysten seurannan mukaan.

Ostajien väliset erot katkonnassa syntyvät pääosin jo rungon tyvellä eikä tukin latvassa, kuten yleisesti ajatellaan. Tukin latvaosan erilainen hyödyntäminen aiheuttaa ostajien välille vain 2-5% eroja tukkisaannossa. Kun ostajien väliset erot samanlaisissa puustoissa ovat kuitenkin jopa yli 10% luokkaa tukkisaannossa, niin ratkaisevinta onkin rungon ensimmäisen pölkyn katkonta joko tukiksi tai kuiduksi. Ensimmäisessä pölkyssä on kolmannes puun tilavuudesta, joten sen tarkka hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää metsänomistajan kannalta.

Kukaan ei ole aina hyvä tai huono katkonnassa

Katkontaa seurataan mm. puulajeittain (mänty/kuusi), kokoluokittain ja leimikkotyypeittäin (ensiharvennus/harvennus/päätehakkuu). Seurannan mukaan kukaan ostaja ei ole aina huono tai hyvä katkonnassa. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että puuta myydessään metsänomistaja hyödyntää metsänhoitoyhdistyksissä olevaa tietoa ostajien tekemästä katkonnasta. Vain tätä kautta metsänomistaja voi arvioida, keneltä ostajalta saisi lopulta eniten rahaa.

Katkonnasta johtuvat erot ovat suurimmillaan pienissä rungon kokoluokissa ja harvennuksissa. Männyllä erot ovat kuusta suurempia. Lisäksi heikompi laatuisissa puustoissa katkonnan erot kasvavat, päinvastoin kuin yleisesti ajatellaan.

Ostajilla erilaisia katkontatarpeita ja -tavoitteita

Ostaja ohjaa runkojen katkontaa metsäkonttorilta hakkuukoneille sähköpostilla lähetettävien katkontaohjeiden eli matriisien avulla. Näitä matriiseja muokataan ostajan tarpeiden mukaan.

Tukkipulassa tukkiosa hyödynnetään tarkemmin. Vastaavasti matriiseja hieman muokkaamalla alkaa kuitupuuta kertyä enemmän, kun sellu- ja paperiteollisuudella on niukkuutta kuitupuusta. Nämä kummatkin tilanteet on koettu viimeisen vuoden aikana.

Rahanarvoista apua metsänhoitoyhdistyksistä

Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen alueen metsänhoitoyhdistyksissä on kunkin alueen ostajien katkonnasta seurantatietoa jo useamman vuoden ajalta. Tätä tietoa kannatta metsänomistajan aina hyödyntää puukaupan tarjousvertailua tehdessään. Puukaupan ”Avaimet käteen palvelu” maksaa keskimäärin 1% puukaupan arvosta. Kustannus on todella pieni, kun vielä huomioidaan, että pelkästään katkonnasta johtuvat erot ostajien välillä ovat jopa 10% puukaupan arvosta.

Seuraa tukkiprosenttia, älä pientä kuitupuukasaa

Korkea tukkiprosentti tarkoittaa yleensä hyvää katkontaa. Tukkiprosentissa ei kuitenkaan saa olla mukana pikkutukkeja. Lisäksi pieni kuitupuumäärä ei vielä yksistään kerro hyvästä katkonnasta.

Oheisessa kuvassa on männyn keskimääräiset tukkiprosentit päätehakkuilta rungon kokoluokittain sekä parhaan ja heikoimman ostajaneljänneksen tukkiprosenttien keskiarvot. Kuvasta huomataan, että katkonnan kannalta parhaiden ostajien männyn tukkiprosentit ovat keskimäärin yli 10% korkeampia kuin huonommin runkoja katkovilla ostajilla.

Pauli Rintala, aluejohtaja

Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry