Puunmyyntisuunnitelmien määrä kasvussa Järvi-Suomessa

Puukauppamäärät ovat alkuvuodesta olleet ennätyksellisen alhaisella tasolla. Järvi-Suomessa tänä vuonna tehtyjen puukauppojen määrä on vain 42 % viime vuoden vastaavasta määrästä. Huhtikuussa kauppa oli hiljaisinta.

Monien yhtiöiden ostomiehet ovat olleet lomautettuna ja puun todellinen kysyntä ennätyksellisen alhaalla. Myös puun hintataso on heikentynyt. Varsinkin kuitupuu on ollut suoranaista myrkkyä ostajille.  Kun markkinoilta ovat puuttuneet sekä ostajat että myyjät, tehtiin puukauppoja huhtikuussa Järvi-Suomessa vain 60 000 m3. Viime vuonna huhtikuun myynti oli 470 000 m3. Tämä on ronski esimerkki markkinatalouden toiminnasta, mutta erikoista on se, että poikkeuksellisesta tilanteesta onkin alettu syyttää metsänomistajia ja metsänhoitoyhdistyksiä.

Markkinatilanne on haasteellinen. Se ei kuitenkaan ratkea metsänomistajia syyttämällä tai metsänhoitoyhdistyksiä arvostelemalla. Metsänomistajajärjestö on vakavasti huolissaan sahojen puuhuoltotilanteesta. Tämä alhaisen sahatavaran hinnan aikakin pitää päästä yli mahdollisimman pienin vaurioin. Metsänomistajapuolella ei ole unohdettu sitä tosiasiaa, että tukkipuun osuus kantorahatuloista on selvästi yli 70 %. Jos seuraavaan noususuhdanteeseen mennään merkittävästi alhaisemmalla sahauskapasiteetilla jäävät puunmyyntitulotkin vastaavasti alemmiksi.

Tilanne ei kuitenkaan ratkea syyttelyillä eikä komentelemalla. Jos eläisimme vanhan kilpailulain aikaa, tilanne ratkaistaisiin valtakunnallisilla hintaneuvotteluilla. Nykyinen lainsäädäntö ei sitä enää salli. Nyt ainoa ratkaisu on markkinatalous. Markkinataloudessa aito kysyntä synnyttää tarjontaa. Kevättalvesta kysyntätilanne on nyt muuttunut merkittävästi. Kuitupuun kysyntä on edelleen heikkoa, mutta tukin kysyntä on piristynyt selvästi.

Muuttunut tilanne on tärkeää tiedostaa, koska ainoastaan tarjoamalla leimikoita markkinoille pääsevät markkinat toimimaan. Metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä tehtävä leimikoiden suunnittelussa ja markkinatiedon välityksessä sekä kilpailun edistämisessä. Niiden rooli ei todellakaan ole puumarkkinoiden toiminnan jarruttaminen vaan edistäminen. Metsänhoitoyhdistykset varmasti palvelevat metsänomistajia puukauppojen valmistelussa ja leimikoiden teossa. Käypä hintataso muodostuu markkinoilla kilpailutuksen kautta ja myyntipäätöksen tekee aina metsänomistaja.

Hiljaisin vaihe takana

Leimikoita on tulossa kasvavassa määrin tarjolle. Huhtikuussa Järvi-Suomen metsänhoitoyhdistykset laativat metsänomistajille puunmyyntisuunnitelmia yhteensä 270 000 m3. Määrä kasvoi edelliskuukaudesta yli 80 000 m3  eli yli 40 %.  Määrät eivät ole suuria, mutta suunta on selvä. Pitää muistaa, että markkinataloudessa vain aito kysyntä ruokkii tarjontaa.  Tukin kysynnän aito elpyminen vaikuttaa nyt tarjonnan kasvuun. Tarjontaan vaikuttaa myönteisesti myös 50 %:n verohuojennus, joka on voimassa kuluvan vuoden loppuun, jonka jälkeen huojennus puolittuu seuraavaksi vuodeksi.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että tukkipuun kauppamäärät ovat kääntymässä kasvuun. Taakse on jäämässä historiallisen hiljainen hetki puumarkkinoilla. Kyyjärvelläkin sahat ovat kyselleet kesällä korjattavia tukkileimikoita. Hinta on viimevuotisia hintoja melko paljon alhaisempi, mutta tukin katkonta näyttäisi olevan hyvää johtuen kuitupuun huonosta kysynnästä ja tämän vuoden aikana kaupan tekemällä saa 50 %:n verohyödyn.