Venla Keisala saateltiin iäisyysmatkalle

Suuri joukko omaisia, sukulaisia ja ystäviä oli saattelemassa Venlaa lauantaina 24.10 Virkkakankaan kappelissa ja hautausmaalla. Siunauksen toimitti Kinnulan seurakuntapastori Jari Kuusi, kanttorina toimi Minna Erkkilä. Siunaustilaisuudessa lauloi Salme Tanskanen.

Vendla Kaarina Keisala os. Turpeinen syntyi Kyyjärvellä 21.6.1931. Hän nukkui ikiuneen kotona Lintupurolla 78-vuotiaana 12.10.2009.

Vendla - tai tutummin Venla - menetti äitinsä melko varhain, ja joutui vasta 13-vuotiaana huolehtimaan pienemmistä sisaruksistaan kaikkiaan yhdeksän lasta käsittäneessä sisarusparvessa yhdessä isän kanssa. Venlan sisaruksista elossa on edelleen hänen veljensä Tenho Turpeinen. Venla avioitui jo nuorena Tenho Keisalan kanssa. Vuonna 1948 solmitun avioliiton jälkeen yhteinen koti muodostui Vehkaperälle jossa perheen elinkeinoina olivat sekatavarakaupan hoitaminen, taksin ajo sekä maanviljelys. Venla ja Tenho Keisalalle syntyivät lapset Teuvo, Tapani ja Vellamo, joista Tapani nukkui pois vuonna 2000 jättäen Venlalle koko loppuelämän kestäneen kaipauksen ja ikävän. Perheeseen kuuluu myös kasvattitytär Tarja, joka oli Keisalan perheen jäsenenä jo vauvaiästä asti.

Venla oli luonteeltaan ystävällinen ja avoin toisia ihmisiä kohtaan, sanalla sanoen "kultainen", kuten häntä muistotilaisuudessa myöskin luonnehdittiin. Tämän me Venlan tunteneet voimme varmasti sydämestämme allekirjoittaa. Kaikkein lähimmät, lapset, kertovat äidin olleen huolehtiva ja rakastava, vielä aikuisista lapsistaan ja heidän jälkikasvustaan huolta kantava äiti ja isoäiti. Kuolemaansa edeltävän viikon Venla vietti Vellamo-tyttären luona Nurmossa jättäen tälle kauniin muiston äidistä.

Muistotilaisuudessa saimme laulaa Venlan toivevirsiä- ja hengellisiä lauluja. Venlaa muisteli Tarjan poika Joni ja myös me muut Venlan kanssa yhteistä elämäntaivalta taittaneet toimme esiin muistoja kukin omalta kohdaltamme. Kiia-tyttö, Vellamon pojantytär, lauloi kauniisti isomummon muistolle. Adressit lukivat Teuvon tytär Susanna ja miniä Anneliina.

Venla Keisala uskoi ja turvasi Jumalaan yksinkertaisella, lapsenomaisella uskolla - juuri sellaisella, jolla Vapahtaja meitä kaikkia kehottaa Häneen uskomaan. Venla kantoi Jeesuksen eteen rukouksissaan kaikki läheisensä ja heidän asiansa, ja uskon, että hänen rukouksistaan ja niiden tuottamasta siunauksesta pääsimme osallisiksi me muutkin Venlan tunteneet.

Siunaamme Venlan iäisyysmatkaa ja pyydämme Taivaalliselta Isältä omaisille voimaa ja lohdutusta ikävän ja kaipauksen keskellä.