Suutarin laulu

Juho Wallinin lauluvihkosta

Minä suutari kuka tuumani taitaapi ajatell
Naimaan aijon mennä vaimo olis tarpeelle
sentään
joka kotona ollessaan täyttäisi toimeni.

Mitäs olis sull sanomista mull sinä
harmajasarkainen takki.
Annapa tuota nyt kuulla
mimmoinenko asia on sulla
mitä varten olet sä pöllöpää tänne tullunna.

Mitä anot sen annan mä että Maijusta
emäntää saa.
Vaikka mull` on sarkainen takki
eikä ole verasta frakki
joka verassa se on velassa talonpoikain seurassa.

Ei sovi nyt ett´ antaa sull minun ainoaa tytärtäin.
Se olis suureks häpiäksi mulle,
että olla appivaari sulle.
Sinä semmoinen minä tämmöinen,
etkös huomaa jo eroitus.

Kyllä huomaan vaan ja sanoa saan eroituksen
välillämm´.
Sinä olet rikas ja rakas,
minä olen suutareista paras.
Sitä toivon vaan että Maijun saan,
kyllä kai sinä huomaat jo sen.

Sen tietän mä mikä mies olet sä
joka arvoa anelet.
Suutariksi olen sun luullut,
sen olen muiltakin kuullut.
Kyllä tiedän vaan ja sanoa saan
että olet köyhä mies.

Vielä tuhatta, vai köyhyyttä
sinä ryökäles ilmoitat.
Kuin hohdimet ja vasarat on uudet
pikiä ja naskalia on.
Kuusi on lestiä on höstiä on penikoita ja muita.

Voi tuhatta sitä rikkautta kuin suutarilla on.
Sitä en olis todeksi luullut
jos en olis korvillani kuullut.
voi tuhatta rikkautta kuin suutarilla on.

Sinä pilkkaat vaan kyllä kostaa saan
sulle tämän teoksi.
En tule suutariksi sulle
jollet anna tytärtäsi mulle.
Etkä saappaita saa sinä suutarilta
eikä Maijukaankenkiä.