Tervehdys Eduskunnasta

Syksy on joutunut nopeasti pyhäinpäivän aikaan.

Minun tehtäviini näinä päivinä on kuulunut osallistuminen Pohjoismaiden Neuvoston 61. yhteiskokoukseen Tukholmassa Suomen valtuuskunnan jäsenenä. Torstaina 29.10.2009 käytin elinkeinovaliokunnan selostajapuheenvuoron liittyen tekemääni jäsenehdotukseen Keskipohjolayhteistyöhön ja kansainväliseen maantie- ja rautatieliikennereittiin Venäjän rajalta Keski-Suomen läpi yli Pohjanlahden ja Keski-Ruotsin kautta Norjaan Irondheimiin Atlantille. Aikoinaan maakunnallisten läänien maaherrat ajoivat hanketta voimakkaasti ja tämä virittää ajatuksen kolmen maan keski-osien maakuntien parhaaksi uudelleen vauhtiin. Aloitteeni on myönteisessä etenemisessä, vaikka erilaisia visioita on kilpailemassakin ja Kesipohjola olisi unohduksissa, ellen useissa yhteyksissä olisi nostanut sitä esille.

Kotimaan Politiikassa minua huolestuttaa koulun uskonnonopetuksen tulevaisuus. Asia on jo esillä medioissa ja nousee entistä enemmän julkisuuteen, kun tehdään ratkaisut peruskoulun uudesta tuntijaosta ensi keväänä. Minun tavoitteeni on turvata oikeus oman kristillisen uskomme opetukseen vähintäänkin nykyisessä tuntimäärässä kaikilla koululuokilla. Joidenkin esille kovastikin virittelemä uskontotiedon opetus oman uskonnon asemesta ei ole oikeata opetusta maamme kristillisen perinnön ja identiteetin turvaamiseksi.

Aselaki esimerkiksi puhuttaa paljon eduskunnassa, ymmärrän hyvin pyrkimykset estää mm. ne tapahtumat, joita Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat edustavat. Mutta pohjimmiltaan on kyse siitä, millaisia ohjeita ihmisen sisin antaa ja omatunto tahtoo tai sallii. Jos ihmiseen on istutettu Jumalan sanan ikuisen elämän käyttöohjeet, ei ole edes psyykkisen sairauden keskelläkään helppoa ylittää sisimpään piirrettyä ohjetta.

Muuttuvassa maailmassa tarvitaan entistä enemmän muuttumattomia arvoja. Jo Arkimedes aikanaan sanoi: "Antakaa minulle piste joka pysyy, niin minä sen avulla käännän koko maailman". Jumalan sana edustaa pysyvää kiintopistettä, josta voi jokainen kaikkina aikoina saada kestävän ja pysyvän kiintopisteen. Siksi kouluissa tarvitaan edelleen oman kristillisen uskomme selkeää opetusta. Toki tarvitaan tietoa muistakin uskonnoista, koska kohtaamme näihin uskontokuntiin kuuluvia ihmisiä jopa omalla kotipaikkakunnallamme. Mutta tämä ei suinkaan poista oman uskontomme opetusta, vaan velvoittaa entistä enemmän siihen. Muuten kansakuntana joutuisimme tuuliajolle alati muuttuvassa maailmassa.

Hyvää pyhäinpäivän ajan syksyä kohti adventtiaikaa!

Lauri Oinonen
kansanedustaja
Keuruu