Keskisuomalainen koivukilpailu on käynnissä

Osallistukaa, kun koivikko on kunnossa! Parhaat palkitaan.

Keskisuomalainen koivukilpailu on ollut käynnissä yksityismetsissä viime keväästä lähtien. Koivikoita on laitettu kuntoon monella tapaa. Piristynyt koivukuitupuun kysyntä ja energiapuun käyttö on tehnyt hyvää ja moni koivikko on tullut harvennettua tukin lihotuskuntoon.  Koivuretkeilyjä ja hakkuunäytöksiä on järjestetty ja metsänomistajia on ollut viimeaikoina hyvin liikkeellä koivikot kuntoon - tilaisuuksissa.

Kilpailu on tarkoitettu Keski-Suomessa metsää omistaville metsänomistajille ja tavoitteena on laittaa koivikot eri tavoin kuntoon. Mitä Sinä olet tehnyt koivikkosi hyväksi? Vielä ehdit ryhtyä toimeen, sillä kilpailuaikaa on kesäkuuhun 2011 saakka. Täytä Sinulle lähetetty kilpailulomake ja laita se postilaatikkoon, niin olet mukana kilpailussa. Mikäli et ole saanut kilpailulomaketta postissa, niin voit hakea sen Kyyjärven metsänhoitoyhdistyksestä. Raati arvioi maastossa parhaat kohteet, ja voittaja palkitaan tuhannen euron arvoisella matkalahjakortilla.

Koivukilpailu ja rauduskoivun kasvatusohjeet löytyy myös metsäkeskuksen kotisivuilta: http://www.metsakeskus.fi/web/fin/metsakeskukset/Keski-Suomi/koivukilpailu/etusivu.htm

Laatukoivun kasvatuksessa tärkeimpiä työvaiheita ovat varhais- ja taimikonhoito sekä oikea-aikainen ensiharvennus. Kun uskaltaa harventaa tarpeeksi, koivut saavat valoa ja tilaa ja kasvavat nopeasti uusiin mittoihin. Kotimainen vaneriteollisuus kaipaa järeitä ja hyvälaatuisia koivutukkeja.

Metsänhoidon asiantuntija Kari Vääränen, millainen kasvupaikka sopii koivulle?
Hyvä kasvupaikka on ravinteikas ja ilmava maa, joka läpäisee hyvin vettä mutta myös sitoo riittävästi kosteutta. Rauduskoivulle sopivimpia kasvupaikkoja ovat lehtomaiset ja tuoreet kankaat sekä metsitettävät kivennäismaapellot.

Miten koivikko perustetaan? Perustaminen aloitetaan maanmuokkauksella. Rauduskoivun hyvä istutustiheys on 1600 kpl / ha, joka tarkoittaa noin 2,5 metrin taimiväliä. Kannattaa käyttää isokokoisia, jalostettuja taimia ja suojata taimet taimisuojilla. Koivikon voi perustaa myös kylvämällä tai luontaisesti.

Miten taimikkoa pitää hoitaa? Taimia täytyy varhaishoitaa antamalla niille tilaa.Kasvua haittaava heinikko ja vesakko täytyy polkea maahan tai niittää viikatteella, raivausveitsellä tai raivaussahan kolmioterällä. Istutuskoivikoissa varsinainen taimikonhoito tehdään, kun puut ovat 4 – 7 metrin mittaisia. Tällöin koivikot täytyy tarvittaessa harventaa perustamistiheyteen 1600 kpl / ha.

Luontaisesti tai kylvämällä perustetut koivikot harvennetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen harvennuksen voi tehdä, kun koivut ovat 2 – 3-metrisiä. Näille koivikoille sopiva harvennuksen jälkeinen tiheys on 3000 – 4000 kpl / ha.

Mitä pystykarsinta tarkoittaa? Pystykarsinnassa puista poistetaan eläviä ja kuolleita oksia, jotka ovat läpimitaltaan alle 20 millimetriä. Pystykarsinta parantaa koivun tyvitukin laatua. Karsinnassa elävää latvusta on jätettävä vähintään puolet puun pituudesta.

Miten pystykarsinta tehdään? Ensimmäinen pystykarsinta tehdään ohileikkaavilla oksasaksilla, kun koivut ovat alle 10-vuotiaita, 5 – 7 metriä pitkiä ja rinnankorkeusläpimitaltaan 6 – 8 senttimetriä. Ohuita oksia voi karsia pois 2 – 2,5 metrin korkeuteen saakka.

Toisen kerran karsitaan oksaleikkurilla, kun puut ovat noin 15-vuotiaita ja rinnankorkeusläpimitaltaan 10 – 15 senttimetriä. Toinen pystykarsinta tehdään varrellisella oksaleikkurilla vähintään 4 metrin korkeudelle.

Milloin karsitaan? Paras ajankohta pystykarsinnalle on juhannuksesta heinäkuun puoleenväliin, jolloin oksien kyljestyminen alkaa välittömästi, koska rungon paksuuskasvu on vielä käynnissä. Karsiessa on varottava rungon ja oksan kauluksen vaurioita. Valtaosa runkopuun värivioista johtuu huolimattomuusvirheistä.