Jyväskylän yliopisto osoittaa vakavaa kiinnostusta Kyyjärvi ja Kinnula yhteistyöhön

”Yhteistyö olisi merkittävin aluekoulutuspoliittinen avaus sitten Johannes Virolaisen 1970-luvulla tekemän Itä-Suomen yliopiston hajautuspäätöksen”

Kinnulan ja Kyyjärven kunnanjohtajien tekemää keskustelunavausta on ruodittu tänään Jyväskylän yliopiston johdon kanssa. Yleisluontoisessa keskustelussa yliopisto suhtautui erittäin positiivisesti kunnanjohtajien esitykseen sijoittaa joitain yliopiston toimintoja Kinnulaan ja Kyyjärvelle. Vastineeksi kunnat voisivat osallistua yliopiston varainhankintakampanjaan merkittävilläkin summilla. Yhteistyössä lähtökohtana olisi sijoituksen tuoton palautuminen lähes täysimääräisesti kuntiin. ”Yliopiston sijoitusinstrumenttien kautta pääoman tuotto olisi jopa kaksinkertainen nykyiseen nähden”, Kyyjärven kunnanjohtaja Matti Muukkonen toteaa.

Kinnulan kunnanjohtaja Juha Urpilaisen mukaan yliopistoyhteistyö avaisi myös hankerahoituksen virrat niin kansallisesti kuin Euroopastakin. ”Kun meillä olisi tarjota yliopistotasoinen yhteistyömalli, olisi kehittämiseen tarkoitettujen eurojen kanavointi Kinnulaan ja Kyyjärvelle aivan eriluokassa kuin nykyisellään”, Urpilainen tuo esiin. Hänen mukaansa jopa parin miljoonan sijoitus per kunta olisi todella halpa suhteessa saatavaan hyötyyn. Kunnanjohtajat muistuttavatkin, että kysymys on siitä halutaanko nykyistä kassaa vain omistaa huonolla tuotolla, vai saada pääoma poikimaan kuntalaisten ja kuntien hyväksi.

Muukkosen mukaan Kyyjärvellä ei ole vielä käyty poliittista keskustelua aiheesta, koska mitään konkreettista ei ennen tätä päivää ole ollut käsissä. ”Ratkaisu tässäkin asiassa kuuluu luottamushenkilöille, jotka päätösvaltaa käyttävät. Me Juhan kanssa voimme vain ideoida malleja, joiden avulla kuntien elinvoimaisuus voidaan säilyttää”, Muukkonen tuo esiin. Urpilaisen mukaan Kinnulassa hankkeeseen on osoitettu kiinnostusta ja positiivista suhtautumista. Kunnanjohtajien mukaan: "yhteistyö olisi merkittävin aluekoulutuspoliittinen avaus sitten Johannes Virolaisen 1970-luvulla tekemän Itä-Suomen yliopiston hajautuspäätöksen, jolloin Joensuun, Kuopion ja Lappeenrannan yliopistojen perustamisella elinvoimaa levitettiin koko Itä-Suomeen".

Muukkosen ja Urpilaisen mukaan yliopisto on kiinnostunut myös kunnanjohtajien ideoimasta paikallisen koulutuksen ohjelmasta, jonka tarkoituksena on tuoda suomalaista korkeakoulutusta myös pienemmille paikkakunnille erityisesti etä- ja monimuoto-opetusta hyödyntäen. ”Kyyjärvellä esimerkiksi NopolaNews:n osaamista voitaisiin hyödyntää opetusjärjestelyissä”, Muukkonen kertoo. Urpilaisen mukaan väestökadon pysäyttäminen nimenomaan koulutusmahdollisuuksia kehittämällä olisi tekijä, jonka avulla kuntien talous saataisiin tulevaisuudessakin pidettyä hyvässä kunnossa. ”Tuottavia tulevaisuusinvestointeja kuitenkin tarjotaan”, kunnanjohtaja toteaa.

Yliopiston ja kuntien välisessä yhteistyössä tulevaisuudessa keskeisellä sijalla voisivat olla esimerkiksi aluekehitystyö, koulutus, demokratia ja hoiva-ala, luonnontieteet sekä taloussektori. ”Tarkoituksenamme on nyt skannata mitä tarpeita kunnissamme olisi ja mitä tarjottavaa yliopistolla taas olisi”, Muukkonen kertoo. ”Seuraavaksi selvitämme, onko mahdollisilla sijoituksilla mahdollisuus saada valtion vastinrahaa, mikäli rahoitus kanavoidaan esimerkiksi säätiön kautta, kun kysymys on kuitenkin alun perin yksityisestä rahasta (Vattenfallilta saadut ns. Valo-rahat)”, Urpilainen kertoo.  

Lisätietoja: Matti Muukkonen, matti.muukkonen@kyyjarvi.fi, 050-3522394 ja Juha Urpilainen, juha.urpilainen@kinnula.fi 044-4596200.