Vilho Korpeinen siunattiin haudan lepoon
14.6.2011 Jari KuusiVilho siunattiin Kyyjärven kirkossa Jumalanpalveluksen yhteydessä sunnuntaina 12.6. Hautausjumalanpalveluksen jälkeen hänet saateltiin viimeiseen leposijaansa Virkkakankaan hautausmaalle.
Hautausjumalanpalveluksen ja ruumiinsiunauksen toimitti seurakuntapastori Jari Kuusi Tampereelta. Kanttorina toimi kanttori Minna Erkkilä, joka myös johti Vilholle tämän eläessä niin tärkeää kirkkokuoroa.
Muistotilaisuutta vietettiin Kivirannassa. Vilhoa muisteltiin puheissa muiden muassa Vilhon veljenpojan Tapio Korpeisen toimesta, sekä monin lauluin.
Vilho Matti Korpeinen syntyi Kyyjärvellä 16.2.1929. Hänen runsas 82-vuotinen elämänmatkansa tuli päätökseen äkillisen sairaskohtauksen seurauksena Jyväskylän keskussairaalassa 29.5.2011.
Vilho syntyi Hautalanmäellä kymmenlapsisen perheen yhdeksäntenä. Vilho muisteli lapsuuttaan muun muassa totemuksella: "Siinä se lapsuus meni laitumella, välillä leikkien ja välillä töitä tehden".
Vilhon nuoruuden harrastuksiin kuului urheilu, erityisesti voimailulajit. Juuri uheiluharrastukseen liittyi eräs merkittävä tapahtuma, joka antoi pohjaa myös myöhemmälle muistelulle: olympiatulen juoksuttaminen läpi Kyyjärven, josta oman osuutensa Vilho kertoi kunnialla suorittaneensa.
Niin kuin nuorille useimmiten käy, kohdataan jossain vaiheessa toinen ihminen, jonka kanssa halutaan perustaa perhe ja jakaa yhteinen elämä. Margit ja Vilho kohtasivat nuoruuden päivinä, ja avioliitto solmittiin 1955. Syntyivät pojat Hannu, Heikki ja Esa. Vilhon ja Margitin avioliitosta muodostui elämänikäinen, kihlausaika mukaan lukien 58 vuotta kestänyt yhteinen taival.
Vilho otti kotitilan, Hautalanmäen, hoitoonsa 1957. Maanviljelys oli hänen päätyönsä, mutta sen ohessa Vilho toimi myös taksiyrittäjänä noin kymmenen vuotta. Vilhon jäätyä eläkkeelle Hautalanmäki ja taksiyritys jäivät hänen pojalleen Esalle.
Vilho osallistui aktiivisesti seurakunnan toimintaan ja kunnalliselämään. Kyyjärven seurakunnan kirkkovaltuustossa hän toimi 25 vuotta, joista kahdeksan vuotta puheenjohtajana. Lisäksi Vilholla oli luottamustehtäviä muun muassa kunnanhallituksessa ja osuuspankin hallituksessa.
Erityisesti on mainittava Vilhon aktiivisuus Kyyjärven seurakunnan elämässä. Hän oli kirkon rakennustyömaalla rakentamassa Kyyjärven kirkkoa aivan rakennustyön alusta sen loppuun. Lisäksi Vilho oli vaikuttamassa kirkon uusien urkujen hankintaan, jotka saatiin 1989.
Vilhoa muistettiin hänen ansioistaan palkinnoin ja ansiomerkein. Tämän kirjoittajan mieleen on erityisesti jäänyt Suomen Kirkkomusiikkiliiton erityisansiomerkki, joka Vilholle myönnettiin hänen 70-vuotispäivänsä tienoilla 1999. Ansiomerkki myönnettiin merkittävistä ansioista kirkkomusiikin saralla.
Vilho oli kuulunut Kyyjärven kirkkokuoroon jo varhaisesta nuoruudestaan lähtien; hänen bassoäänensä loi hyvää pohjaa kuoron muille äänille, ja sen solistinen väri oli hyvin kaunis ja lämmin. Vilho oli myös soittaja - kantele, haitari, urut ja kosketinsoittimet soivat hänen käsissään. Eikä tässä vielä kaikki: Vilholla oli myös säveltämisen lahja. Monet sävellykset syntyivät muun muassa Martti Pylväläisen runoihin, sekä yksi myös allekirjottaneen "Kesätunnelmia"-runoon. Nuoruuden haave kanttorin urasta sai käytännöllisen muodon hyvän harrastuksen parissa.
Vilhon lähiomaiset, vaimo Margit, pojat, sekä heidän perheensä aina neljänteen sukupolveen saakka muistavat poisnukkuneen rakkaana, auttavaisena ja hyväsydämisenä ihmisenä. Myös me muut Vilhon tunteneet voimme näihin muistoihin yhtyä.
"Oi Isä, näitä rukoilen ja turvaan nimeen Jeesuksen.
Korvasi kuulkoot huutoni ja heikot huokaukseni.
Se sieluni on toivomus ja sydämeni uskallus".
(Vk 538:6)