Katso lisäkuvat

Yy tyy

Vissiin sitä on alakanu peräseinä paistaa, ku ruppeaa lapsuuven aikoja muistelemmaan.

Ussein kesä-illat ja pyhäpäivät oltiin piilosta ja kymmentä tikkua lauvalla. Sitte piti tietysti laskea, että kuka joutu niitä piilossa olijoita kahtelemmaan.

Monenlaista omena oo ompompoo-lorua oli olemassa, mutta minusta parraita oli nämä kaks:
Yy tyy testantoo,
viijenlestan synninmestan,
rupirii partanaska,
paskahousu siitä pois!

Ja toinen:
Ysikytä, tysikytä toravita vinnaa,
niipukka, naapukka rannan naapukka,
hei juu illalla, hiiren verkko vuorella,
niin näin näppää pois!

Siinä oli vilinää ja vilskettä. Meitä oli kersoja iso liuta, Kotkan serkuksia ja naapurien samanikäsiä. Aikuset istu Kankaanpään tuvassa toimittelemassa ja myö juosta leuhkastiin kartanolla.
Aurinko paisto aina eikä nuita itikoitakaan tainnu olla pahemmin…