Joulu oli ja meni
23.01.2012 Eki HolmbergJoulu oli ja meni ja siinä ohessa vaihtui myös vuosi enemmän tai vähemmän talvisissa merkeissä
Niinpä niin -joulu oli ja meni eikä paljon ollut talvista maisemassa. Otsikkokuva on Tampereelta jossa vietin joulun aatosta Tapaniin. Eipä ollut liian talvista, sillä lunta ei juuri löytynyt.Lisäkuvissa on pari "maisemaa" Tampereelta. Tapanina kotimatkalla ihmettelimme ja ihailimme Virtain pohjoisnurkassa eli Liedepohjassa joutsenia ja hanhia ( n. 30 kumpiakin) jotka nokat vasten kohtalaisen kovaa tuulta lepäilivät järvellä. Sen jälkeen ovat järvet jäätyneet ja lumi peittänyt maiseman. Tulikos jouluna otettua kuvia? Ei pidä turhan pitkään "säästellä" otoksia kameran muistikortilla. On syytä siirtää kuvat tietokoneelle tai teettää ne kuviksi jossain sillä onhan paljon mukavampi katsella niitä isommalta ruudulta tai paperikuvina kuin yrittää "tiirailla" pieneltä kameran näytöltä. Säilyvyyden kannalta on myös parempi tallentaa kuvat .Häviämisriski on pienempi.
Olettekos huomanneet miten maisema muuttuu vuodenaikojen vaihtuessa? Kannatta katsella ympärilleen ja tehdä havaintoja. Lisäkuvissa on sarja Esa Niemisen otoksia pohjoisesta. Kuvat ovat viime syksynä ja tämän vuoden tammikuussa otettuja. Otokset ovat lähes samoilta alueilta Saariselältä. Katselimme näitä Esan ottamia maisemia vuoden ensimmäisessä kameraseuran illassa .On varsin mielenkiitoista verrata jotain maiseman kohtaa eri vuodenaikoina. Kannattaa siis tarkkailla ja myös kuvata. Lisäkuvissa esiintyvät myös pohjoisen tunnettu vaeltaja sopuli,joita viime kesänä oli paikoin aivan vilisemällä. Kuukkeli, tuo pohjoisen tunnettu utelias ja rohkea "jätkän sielu" on joskus elellyt myös Kyyjärvellä, mutta onpa tainnut kadota vanhojen metsien myötä johonkin. Kyseisenä iltana katselimme toki muitakin kuvia. Puttosen Sakarilla oli matkassaan kuvia kotkasta ei aivan kolibriin ,mutta pieniin kuitenkin. Ennen joulua kysyttiin tietoa eräästä linnusta ja selvisihän se. Kyseessä oli keltavästäräkki. Lajista on useampia muunnoksia ja kuvassa oli yksi sellainen tapaus. Lajituntemus on yksi luontokuvauksen hienoja sivujuonteita. Kuvatessa jotain itselle outoa tulee halu perehtyä lähemmin kuva-aiheisiin. Tämä koskee yhtälailla lintuja, hyönteisiä kuin kasvimaailmaakin tai kuvatun kohteen historiaa. (esim. kullankaivuu pohjoisessa).Nyt joku huokailee se kun on niin kallista. Pitää olla hyvät /hienot pelit sun vehkeet. Ei se aivan näin ole. Toki on totta , ei ilmaiseksi saa mitään,mutta kyllä varsin yksinkertaisilla värkeillä pärjää- sehän riippuu tarpeista ja innosta. Monella on ns. " vaan tämmönen" kamera, mutta ei pidä vähätellä sitä eikä itseään. Jos tietoa ei ole, sitä on saatavissa.(taidan toistaa samaa asiaa jatkuvasti) Seuraavan kerran katsellaan ja keskustellaan tiistaina tämän kuun viimeisenä päivänä. Tulkaapa tutustumaan.
Hyvää vuoden jatkoa Kyy Eki