Terveisiä eduskunnasta

Työelämä on puhuttanut tällä viikolla eduskuntaa, aiheesta annettiin selonteko keskiviikkona. Suomi on merkillinen maa. Niillä, joilla on töitä, on sitä usein liian kanssa.

Sitten on iso joukko työhaluisia, joille ei tunnu löytyvän mitään.

Monessa muussa Euroopan maassa työ on jakautunut tasaisemmin. Osittain tämä johtuu pätkätöistä, joita monet keskieurooppalaiset valitsevat vapaaehtoisesti. Pakolliset pätkätyöt rasittavat Suomessa erityisesti nuoria naisia. Tämä taas jarruttaa perheen perustamista. Niin kauan kuin näköpiirissä ei ole turvallista työsuhdetta, kodin perustamiseen taikka lasten hankintaankaan ei riitä kanttia. Meidän onkin kaikin tavoin luotava keinoja turvallisen urakehityksen vahvistamiseksi.

Monet naisvaltaiset alat esimerkiksi hoito- ja hoiva-alat potevat jatkuvaa sijaispulaa. Hyvä keino lievittää pulaa on vakituisten sijaisten järjestelmä.
Siitä on saatu rohkaisevia kokemuksia monilla työpaikoilla ja käytännön soisi leviävän. Suomi harmaantuu kovaa vauhtia. Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja samalla palvelujen tarve sekä työvoiman kysyntä kasvavat erityisesti hoitoalalla. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan vuoteen 2010 mennessä jopa 70.000 uutta työntekijää! Tämä kehitys alkaa näkyä kunnissa jo viiden vuoden sisällä.

Entä mitä pahimmillaan tapahtuu, kun työtä ja vastuuta on liikaa ?
Olen mukana opetusministeriön luovuusstrategiatyössä, Luova ihminen -työryhmän puheenjohtajana. Ryhmässä on edustava joukko opetuksen, kasvatuksen, aivotutkimuksen, luovuuden ja kulttuurin asiantuntijoita. Työterveyslaitoksen ylilääkäri Kiti Muller muistuttaa meitä luovan lekottelun ja hallitun aivomyrskyn tasapainon tärkeydestä. Liian nopea urakehitys voi esimerkiksi olla uhka työkykyisyydelle. Kliinisessä potilastyössä Muller on tavannut henkilöitä, jotka ovat menettäneet työkykynsä alle 40-vuotiaina. Pakkotahtinen työ, paheneva univaje ja pitkittynyt stressi ovat johtaneet aivojen loppuun palamiseen. Kyse on usein ollut työssään hyvin pärjänneestä ihmisestä, jolla ei ole kokemusta epäonnistumisesta ja siitä, miten tilanteesta voi selviytyä. Työhön paluun kynnys voi nopean urakehityksen kokeneella ja itsensä loppuun polttaneella olla korkea esimerkiksi siksi, että vastassa saattavat olla aiempaa vaatimattomammat työtehtävät. Opetelkaamme siis kuuntelemaan itseämme ja tunnistamaan suorituskykymme rajat. Nauttikaamme hyvällä omallatunnolla myös laiskottelusta.

Ai niin, melkein unohdin. Onnea uusille kotisivuille kyyjärveläiset !

Aila Paloniemi
kansanedustaja
Keskustan eduskuntaryhmän 1. varapj
entinen kyyjärveläinen