Haastateltavana Tapio Heiskanen

Haastattelussa Iso-Nopolan koulun biologian- ja maantiedonopettaja Tapio Heiskanen.

Mistä innostuksesi luontoon ja eläimiin sai alkunsa?

Asuin lapsuuteni Iisalmessa, Pohjois-Savon pienessä suuressa kaupungissa, josta oli hyvät yhteydet luontoon. Luonnossa liikuin paljon ja osasyynä luonnosta kiinnostumiseen oli biologi-setäni, joka antoi oppia ja ideoita. Ylä-aste ja lukio aikana olin jäsen luontokerho Saperdassa (latinankielinen nimi tukkijäärälle).

Mikä on paras vuodenaika, miksi?

En voi yksilöidä yhtä ja parasta, jokaisessa on jotakin hyvää.

Talvi: Lintulautojen tarkkailu, hangessa näkyvät jäljet.

Kevät: Luonnon herääminen eloon, muuttolinnut.

Kesä: Suot, lintujen pesintöjen tarkkailu, retket Pohjois-Suomeen ja Kyyjärven maastoon.

Syksy: luonnon valokuvaaminen, ruska, päiväretket Kyyjärvellä.

Miten liikut luonnossa? Sukset, lumikengät vai kenties vene kesällä?

Kesällä liikun jalkaisin, talvella metsäsuksilla hiihtäen - kuten Saunakylän metsissä, Vehkaperän soilla sekä lähikunnissa. Talvella Lapissa liikkumisessa käytän lyhyillä reissuilla lumikenkiä. Ne ovat helpot kuljettaa ja käyttää.

Mikä on ollut mieleenpainuvin kohtaaminen jonkun eläimen kanssa?

Monta on näitäkin. Esimerkiksi: Uteliaat kuukkelit Lapissa ja karhun jättämät jätökset teltan lähistölle. Ahman ja ilveksen jäljet keväthangella Lestijärvellä, Koirasalmella hiihtäessä suden jäljet ladulla sekä suolla hämärässä pääsy erityisen lähelle kurkea, joka nukkui pää siipien suojassa. Ilmeisesti kurki oli kuuro, sillä etäisyyttä oli vain vähän kunnes se huomasi että paikalla oli vierailija.

Kaikki tietävät että olet myös aktiivinen Kameraseuran jäsen. Minkä eläin/luontokuvan otossa mietit pitkään että, mistä kulmasta kuvan otat ja kuinka paljon zoomaat? Vai ehtiikö siinä ”tositilanteessa” miettimään tällaisia?

Olen harrastanut vain vähän lintukuvausta, joten siitä ei ole kokemuksia. Erityisen haastavaksi kuitenkin osoittautui vuodenaikaissarja, joka sisältää 10 samasta pisteestä, kuukauden välein otettuja valokuvia. Pitkään piti etsiä ja miettiä paikkaa, missä luonnon muutokset vuoden aikana olisivat mielenkiintoiset ja erilaiset. Paikka kuitenkin löytyi kuin löytyikin Huumarkankaan takaa Padonlammilta, korkean männyn latvasta. Siitä paikasta sai hyvän suokuvan, jossa vuoden aikana näkyivät hyvät värityksien vaihdokset sekä jäätymisvaiheet. 

Mikä on mielestäsi mielenkiintoisin paikka Kyyjärven luonnossa; joku sellainen, mikä pitäisi jokaisen kyyjärveläisen nähdä?

Kyyjärven luonnosta löytyy monia hyviä paikkoja. Mainittakoon:

– Suuret rauhoitetut suot länsikulmalla; Löytösuot, Valleussuot

– Valkeisneva, Valkeisjärvi; Hokkala-Huumarkangas suunnalla

– Kirvesjärven pohjoispäässä olevat kuusikot

– Puronnotkot Saunakylällä

– Ähtyrinpuron lasku Kyyjärveen

– Näkymät Kyyjärven eteläosaan; keväällä paljon muuttolintuja

– Kyyjärven ranta-alueiden vanhat ja pienet metsäalueet

– Näkymä pohjoiseen Haavistonmäeltä

Jos kuvailisit Kyyjärven luontoa kolmella sanalla, mitkä ne sanat olisivat?

Karu, tasainen ja käsitelty. Eipä sen kummemmin selittelyjä.

Nykynuoriso viettää paljon aikaa tietokoneella. Kerro miten saisimme nuoret innostumaan luonnonrikkauksista ja yleensä luonnossa liikkumisesta, jotta tietokone vaihtuisi edes hetkeksi vaikkapa metsässä kävelyyn?

Hetkeksi tietokone vaihtuu metsässä kävelyyn koulun luontoretkillä, kuten syksyllä Metsänhoitoyhdistyksen järjestämään retkeen Betsetin takana olevaan metsään.

Tietenkin kuitenkin ykkösenä on kodin merkitys. Jos kotona harrastetaan luontoa ja luonnossa olemista, se tarttuu ihmiseen jo lapsesta pitäen. Jos on nuorena aloittanut luontoharrastuksen, vanhempana se on suuri rikkaus.

Toisena valokuvaus. Luontoon ottamaan valokuvia, ja kotona saattaa huomata, että kuvassa olikin jokin kasvi jota ei tunnistanutkaan. Herää kiinnostus, että mikäs se kasvi olikaan ja sitten pengotaan kasvikirjoja läpi.

Tietenkin myös koulussa olevat biologian tunnit ovat tärkeitä ne lisäävät tietoisuutta. Metsiä ja soita käsitellään koulussa n. 30 tuntia mutta se ei todellakaan ole se kaikki mitä niistä voi tietää ja löytää.

Esimerkkinä myös lintulaudan eläimistöön tutustuminen. Netistä löytyy Birdlifen sivuilta kuvia ja selityksiä lintulaudoilla käyviin lintuihin. Myös kirjastosta löytyy paljon aineistoa kirjoina sekä cd-romppuina. Uutuuskirja kirjastossa koskien lintulaudoilla olevia ystäviämme on ”Pihapiirin linnut”.

Partioon liittymien ja metsätaitokilpailuihin osallistuminen antaa hyvää pohjaa luontoharrastukselle.

Porukoissa kalastamisessa ja metsästyksessä myös tutustuu luontoon. Tärkein kuitenkin on oma aktiivisuus päättää tutkia ja tutustua mitä luonnosta löytyy.

Mitkä kasvit ja eläimet olisivat Suomen talvisessa luonnossa sellaisia, jotka pitäisi pyrkiä näyttämään kahden viikon aikana ranskalaisvieraillemme kun he tulevat Kyyjärvelle?

Talvi on hankala aika esitellä Suomen luontoa, kaikki tuppaa olemaan vähän jäässä.

Ensimmäisenä mieleen kuitenkin tulee lintulauta. Kertoa mitä lajeja siinä on ja miten ne pystyvät selviytymään talvesta. Suurpetoja tuskin pääsee näkemään kasvokkain, mutta mahdollisia suurpetojen hangelta löytyviä jälkiä voisi näyttää. Kun ranskalaisvieraat tänne saapuvat on yhtenä ohjelmana Jyväskylän kaupungissa käynti. On kaavailtu että siellä käytäisiin myös luontomuseossa jossa on nähtävissä suureläimiä yms. Lisäksi Kameraseura on luvannut näyttää diamateriaalina näytteitä Suomen luonnosta.

Kerro linkkejä mielenkiintoisille www-sivuille koskien luontoa, valokuvausta, eläimiä…

www.luontoliitto.fi

www.sll.fi (Suomen luonnonsuojeluliitto, julkaisee myös ”Suomen luonto” lehteä)

www.birdlife.fi 

www.ursa.fi sisältää tähtitiedettä

www.nationalgeographic-suomi.com

www.leuku.fi Runsaasti erilaisia luontokuvia, osa myös huippuvalokuvaajien ottamia.

www.smy.fi Suomen metsäyhdistys