Tehdasretkeily Pietarsaareen

Kyyjärven metsänhoitoyhdistys, Osuuspankki ja UPM-Kymmene järjestivät yhteistyössä retkeilyn Pietarsaareen UPM-Kymmenen puunjalostuslaitoksille.

Metsänomistajat saivat käsityksen nykyaikaisesta puunjalostuksesta ja energiantuotannosta. Torstaina 16.3. lähdettiin aamulla Osuuspankin edestä kohti Pietarsaarta ja matkalla poimittiin bussi täyteen tiedonhaluisia metsänomistajia. Matkalla Kyyjärven Osuuspankin toimitusjohtaja Rainer Sillanpää kertoi ajankohtaisia asioita pankkimaailmasta. Samalla hän vahvisti lähtevänsä uusiin tehtäviin Pirkanmaalle ja uuden toimitusjohtajan haku on käynnistynyt.

Pietarsaaressa meidät otti vastaan UPM-Metsän Teuvo Vähäkainu, Juha Ollila ja Tapani Kellokoski. He kertoivat ajankohtaista asiaa puukaupasta ja energiapuukaupan mahdollisuuksista. Puukauppa tuntuisi vetävän hyvin ja etenkin kuusitukki tuntuisi olevan haluttua. Puun hintatasossa heijastuu metsäteollisuuden tuotteiden maailman markkinahinnat. Vähäkainu sanoi, että puun hintojen vaihtelut UPM-Kymmenen eri piirien välillä tasoittuvat heidän käyttöönottamansa uuden prosessijohtamisen myötä. Kyyjärvihän kuuluu Kokkolan piiriin ja on Keski-Suomen piirin rajalla. Toivottavasti hintakehitys on metsänomistajille myönteinen.

Energiapuun suhteen olemme Kyyjärvellä hiukan liian etäällä ajatellen esimerkiksi toimituksia Pietarsaareen. Ollila kertoi uusia menetelmiä olevan kehitteillä jotta energianpuun korjuu nuorista metsistä olisi kannattavaa.

Kati Höglund esitteli tehtaan toimintoja. Tehtaalla on pitkä historia alkaen sikurin ja sokerin valmistuksesta laajeten sellun tekoon ja sahaukseen. Schaumannin aloittamasta sikuritehtaasta on kehittynyt huippunykyaikainen integraatti, joka työllistää nykyisin välittömästi noin 1200 henkeä. Toki Pietarsaaressakin on neuvoteltu noin 200 työpaikan vähennystarpeesta. Ympäristönsuojelutoimet ovat kehittyneet myös valtavasti. Tehtaalla on oma biologinen vesien puhdistusjärjestemä ja tehdas on energiaomavarainen hyödyntäen mahdollisimman tarkkaan sivutuotteensa. Ympäristönsuojelutoimien tehokkuudesta osoituksena oli tämän tyyppisille laitoksille tyypillisen "rahan hajun" puuttuminen.

Ennen ruokailua Juhani Seppä kertoi tehdasmittauksesta ja uusista kehitysnäkymistä. Lisa Lönngren kierrätti meitä tehdasalueella, jossa saimme käsityksen sellun valmistuksen prosesseista. Työ on muuttunut paljolti valvomotyöksi, jossa miehet tuijottavat näyttöruutuja ja tehdassalissa työntekijöitä on vähemmän kuin aikoinaan.

Iltapäivällä Heikki Kojola esitteli meille Alholens Kraftin voimalan, joka on maailman suurin biovoimalaitos. Laitos olikin melkoinen, sillä kattilaan sopii kuulemma 3 rekka-autoa vierekkäin ja useampi päällekkäinkin. Laitos on käyttänyt aiemmin melkoisesti turvetta, mutta nykyinen päästöoikeuskauppa on turpeen kannattamattomaksi ja he ovat joutuneet korvaamaan turpeen venäläisellä kivihiilellä. Kysymys kuuluukin: mikä on päästökaupan tarkoitus? Haketta he olisivat valmiit ottamaan vaikka kuinka paljon. Hinnasta ei päästy vielä sopimukseen, joten lähikäyttö näyttäisi edelleen olevan kilpailukykyistä.

Kotimatkalla Jukka Kainulainen kertoi metsätilan sukupolvenvaihdoksista. Keski-Suomessa on metsänomistajaliiton hallinnoima EU-projekti edistämään sukupolven vaihdoksia vanhentuvassa metsänomistajakunnassa. Tämän vuoden aikana Kyyjärvisilläkin on mahdollisuus alkaa sukupolvenvaihdoksen suunnittelu ilmaiseksi ottamalla yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen (0400-645613). Prosessi on monimutkainen ja vaatii huolellisen suunnittelun , jossa apuna kannattaa käyttää metsänhoitoyhdistystä, pankkia, lakimiehiä, maatalouden asiantuntijoita ym.