Maaseudun kehittämisen hyvät mahdollisuudet

Tämän kuukauden kuulumiset eduskunnasta on kirjoittanut kansanedustaja Reijo Laitinen.

Maaseudun monipuolinen ja samalla uudistuva kehitys on välttämätöntä. Elinkeinojen, palvelujen ja kulttuurin monimuotoisuus on avainasia tulevalle menestymiselle. Siihen tarvitaan paitsi valtakunnallisia maaseutupoliittisia linjauksia, ennen kaikkea alueellista suunnittelua ja toteutusta.

Maaseutupolitiikan rahoitus on vielä lopullisesti ratkaisematta. Maaseutuohjelman riittävä rahoitus on eduskunnassa turvattava. Se on koko kansakunnan etu. Aluepolitiikan yksi tarpeellinen rahoitus- ja kehittämismuoto ovat erilaiset Euroopan Unionin kautta tulevat tuet. Suomen alue- ja rakennepolitiikan rahoituskehys vuosina 2007-2013 on noin 1,5 miljardia euroa. Kansallisen vastinrahan kanssa summa nousee noin kolmeen miljardiin. Tuet laskevat siis uudella ohjelmakaudella jonkin verran nykyisestä.

Vähenevien voimavarojen tasainen ripottelu joka paikkaan ei ole viisasta. Tämä merkitsee sitä, että tukia on kohdennettava entistä tarkemmin sellaisille alueille ja sellaisiin hankkeisiin, joissa tarve ja vaikuttavuus ovat suurimmat. Rakennerahastorahojen erityisluonne on selkeä. Ne ovat niin Euroopan unionin itsensä mielestä kuin myös kansallisten linjaustemmekin mukaisesti käytettävä kehitykseltään haasteellisille alueille. Tällaisia alueita ovat mm. Kyyjärven kaltaiset rakennemuutos- ja syvän maaseudun kunnat.

Meillä Suomessa on EU-ohjelmilla monilla alueilla viimeisen kahdentoista vuoden kuluessa vauhditettu kehitystä. On pystytty luomaan uusia työpaikkoja. Tuhansia ihmisiä on koulutettu. Monenlaisia ihmisten elämää ja yritystoimintaa tukevia tie- ja tietoverkkoja sekä tuotantorakennuksia on saatu aikaiseksi. Silti parantamisen varaa riittää.

Kyyjärven tapaisilla kunnilla ja siellä toimivalla yritystoiminnalla ei ole hyviä mahdollisuuksia päästä käsiksi tutkimus- ja tuotekehitysrahoihin. Yritysrakenne on sen kaltainen, että perinteisemmät suorat ja välilliset yritystuet ovat tärkeitä kehittämisen apuvälineitä. Kolmanneksi, kansantalouden kannalta ja tasapainoisen aluekehitystyön näkökulmasta on välttämätöntä tukea koko Suomen kehitystä. Meillä ei ole kerta kaikkiaan varaa jättää teollisuutemme rakennemuutosalueita ja syvää maaseutua oman onnensa nojaan. Kehittyneisyysmittareiden mukaan tuen tarpeessa olevia maakuntia on myös Keski-Suomi. Euroopan unionin periaatteita ovat kansallinen eheys, alueiden vahvistuminen ja Lissabonin strategian, siis tiivistettynä Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen. Uuden ohjelmakauden kansallinen strategia on valmistumassa. Strategia korostaa yrittämistä, osaamista, työllisyyttä ja hyviä puitteita kaikelle tälle. Nämä linjaukset sopivat hyvin yhteen Suomen ja sen eri maakuntien omiin tavoitteisiin.

EU-rahoja suunnattaessa vaaditaan usein, että hankkeiden pitää olla nykyistä vaikuttavampia hankkeita, jotka tuovat työtä ja toimeliaisuutta seudulle. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä. On muistettava, että vaikuttavuus ei ole kuitenkaan riippuvainen hankkeen koosta. Monta kertaa pienet ja toteuttajien suoraan – ilman väliportaita – tekemät hankkeet ovat kaikkein vaikuttavimpia. Tästä on hyviä esimerkkejä myös omassa maakunnassamme.

Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Reijo Laitinen (sdp)
reijo.laitinen@eduskunta.fi
www.reijolaitinen.net