Hedelmöityshoitolaissa on turvattava lapsen etu

Kansanedustaja Petri Neittaanmäki käsittelee ajankohtaista aihetta tämän kuun Kuulumiset Eduskunnasta aihealueella. Kuva Paletin pihassa keväällä 2005.

Eduskunnan lakivaliokunta, jonka jäsenenä toimin, viimeistelee torstaina 5.10. mietintönsä hallituksen esitykseen hedelmöityshoitolaiksi. Ennakoin, että valiokunta tulee muuttamaan hallituksen esitystä, joka sallisi hedelmöityshoidot myös itsellisille naisille ja naispareille.

Olen korostanut sitä näkökulmaa, että hedelmöityshoitolainsäädännön tulee olla eettisesti kestävää ja että jokaisella lapsella tulee olla oikeus äitiin ja isään. Hedelmöityshoitojen sääntelyssä tulee luoda puitteet hedelmättömyyden hoitoon, kuten säännellä sukusolujen ja alkioiden käytön hyväksyttävät edellytykset.

Se, kenelle hoitoja annetaan, tulisi liittyä toisaalta hedelmättömyyden hoitoon ja toisaalta laissa tulisi ennen kaikkea turvata syntyvän lapsen etu. Aikuisten ihmisten tarve tai oikeus lisääntymiseen hedelmöityshoitojen avulla on tähän nähden toissijainen kysymys.

Suhtaudun kielteisesti hedelmöityshoitojen antamiseen muille kuin naisen ja miehen muodostamille pareille. Mielestäni olisi perusteltua rajata hoidot koskemaan miehen ja naisen muodostamia pareja, ja että hoitoa annettaisiin ensisijaisesti lääketieteellisin perustein.

Hoitoa voitaisiin antaa miehen ja naisen muodostamalle parille myös siinä tapauksessa, että lapsettomuuden tarkkaa lääketieteellistä syytä ei tutkimuksissa saada selville.

Jos hoitojen antaminen rajattaisiin vain avio- ja avopareille, olisi kysymys lapsen isyydestä selkeämpi. Tarkoituksena olisi tällöin, että hoitoon suostumuksensa antaneesta äidin avio- tai avopuolisosta tulee lapsen isä, eikä lapsen ja sukusolujen luovuttajan välille perustettaisi minkäänlaista oikeudellista suhdetta. Hedelmöityshoidolla alkunsa saanut lapsi syntyisi perheeseen, jossa olisi sekä äiti että isä. Tällöin ei kysymys luovuttajan suhteesta lapseen ja hoitoa saavaan naiseen nousisi esille.

Lapsen tiedonsaantioikeus alkuperästään voitaisiin toteuttaa siten, että lapsella olisi oikeus saada tieto alkuperästään ja isästään täysi-ikäiseksi tultuaan. Tätä varten kerättäisiin Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen tietorekisteri luovuttajista.

En hyväksy hallituksen esityksen lähtökohtaa, että lainsäädännöllä tuettaisiin järjestelmää, jonka seurauksena lapsi olisi syntymästään lähtien pysyvästi isätön. Tämä poikkeaisi lapsen asemaa koskevan lainsäädäntömme keskeisistä periaatteista, enkä pidä sitä lapsen edun mukaisena. Esimerkiksi nykyisessä isyyslaissa on pidetty tärkeänä, että kun syntyy lapsi, jonka isä ei ole välittömästi tiedossa, isyys pyritään yhteiskunnan toimesta selvittämään. Tätä varten lapsen etua valvomaan on osoitettu erityinen viranomainen, lastenvalvoja.

Koko eduskunta pääsee käsittelemään valiokuntamme mietintöä lähiaikoina. Tehtävällä ratkaisulla tulee olemaan kauaskantoiset vaikutukset. Pian nähdään, mitä itse kukin kansanedustaja tästä asiasta ajattelee.

PETRI NEITTAANMÄKI
kansanedustaja (kesk.)
Jyväskylä