Ilmastokysymys on yksi aikamme suurimpia haasteita

Tämän kuukauden kuulumiset eduskunnasta ovat kauppa- ja teollisuusministerin käsialaa.

Mauri Pekkarinen:

Tiede on todistanut, että maapallon lämpeneminen on ihmisen aikaansaannosta. Uhkakuva ilmastomuutoksen jatkumisesta nykymenolla ja sen seurauksista on pelottava. Kehityksen suunta on muutettavissa. Maapallon lämpeneminen tuliksi kyetä pysäyttämään 2 asteeseen. Silläkin tulee kuitenkin olemaan dramaattiset vaikutukset ihmisen elämään kaikissa maissa ja  kaikilla mantereilla.

Kuinka paljon kenenkin pitää tehdä päästöjen vähentämiseksi, se on maailman mitassa paljossa avoin kysymys. Euroopan Unioni on osaltaan jo ilmoittautunut vastuun kantajien joukkoon. Muutama kuukausi siten EU:n valtionpäämiehet sopivat, että unionin alueella vähennetään hiilidioksidipäästöjä, CO2 päästöjä, vähintään 20 %:lla, uusiutuvan energian tuotanto kolminkertaistetaan vuoteen 2020 mennessä.

Ilmastokysymys on koko maailmassa energiakysymys. Noin 80 % globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä tulee energiasektorilta. Kutakuinkin näin on asia myös EU:ssa ja Suomessa. Juuri näinä aikoina Euroopan unioni valmistelee ehdotuksia päästöjen vähentämistaakan jakamiseksi  jäsenmaille ja maakohtaisia velvoitteita uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi.

Myös Suomi velvoitetaan käyttämään entistä enemmän uusiutuvia, ilmastoa saastuttamattomia, energialähteitä. Tänään niiden osuus on noin 25 % maassamme käytettävistä energiasta. Jo nyt on selvää, että joudumme tai saamme, miten vain, lisätä niitä vuoteen 2020 mennessä erittäin paljon, arvioni mukaan vähintään 30 TWh:n verran. Tämä tarkoittaa lähes kolminkertaisesti Suomessa tällä hetkellä tuotettavan vesivoiman määrää. 

Selvää on, että uusiutuvan energian voimakas käyttö tulee nostamaan energian hintaa. Sitä ihmiset eivät välttämättä hyväksy. Se on kuitenkin kiertämätön totuus. Mutta uusiutuvan energian lisäkäyttö merkitsee myös melkoista elinvoiman vahvistamista maakunnissa, siellä missä metsä- ja peltoenergiaa tuotetaan. Mikäli turve onnistutaan saamaan Kioton tieteellisen paneelin päätöksellä hitaasti uusiutuvaksi energialähteeksi, se antaa vielä merkittävän lisäpotkun edessä oleviin näkymiin. Suotkinhan ovat maakunnissa.

Ministeriössäni tehtyjen laskelmien mukaan metsien hakkuutähteen ja energiakäyttöön soveltuvan harvennuspuun käyttö tulee noin nelinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Kaikki muusta käytöstä liikenevät pellot on pakko ottaa energiakasvien viljelyyn. Maatilojen yhteydessä tullaan yhä useammin puristamaan biopolttoainetta ja tuottamaan biokaasua. Biopolttoaineet eivät pääse markkinoille, ellei EU:n jäsenmaat rakenna pääsyn takaavia järjestelyjä. Näitä ollaan nyt tekemässä. Eduskunta on jo säätänyt valmistelemani lain, jolla ensi vuoden alusta lukien kaikissa liikennepolttoaineissa pitää olla tietty määrä biopolttoainetta.

Ja uusia bioenergian edistämisen menettelykeinoja ollaan kehittämässä. Olen käynnistänyt aivan äskettäin uuden lainsäädännön valmistelutyön, jolla biokaasun tuotannolle turvattaisiin tietty takuuhinta, sellainen jolla sen tuottaminen kannattaa. Ja jatkoa piisaa.

Edellä sanottu on pieni pilkahdus maailmanlaajuisesta ja radikaalista muutoksesta, joka ei vaikutuksineen kierrä Kyyjärveäkään.