Vieno Parkkonen nukkui pois

Vieno sai elää pitkän elämän lähes 96 vuotta. Hänet saateltiin viimeiselle matkalle lauantaina 24.11.2007.

Vieno Elina Parkkonen e. Minkkinen syntyi Karstulan Vastingilla 12.1.1912. Lapsuuskoti oli Ylänkö, jota hän lämpimästi muisteli. Rippikoulun käytyään hän omien sanojensa mukaan "muutti Löytösen Matin muuttokuorman mukana lastenlikaksi." Sittemmin hän oli töissä leipurina Ruuskan Helgan kahvila leipomo liikkeessä. Vilho Parkkosen kanssa hänet vihittiin avioliittoon v.1933 ja ensimmäinen yhteinen koti oli vanha Parkkonen. Oma koti Kantola valmitui v.1937. Vilho puoliso joutui puolustamaan isänmaata monet vuodet sekä talvi-että jatkosodassa ja haavoittui kesällä 1944. Sodasta palattuaan elämä jatkui ja uusi yhteinen kotipaikka raivattiin ja rakennettiin Nurmijoelle 1950-luvun alkupuolella. Avioliitosta syntyivät lapset: Veikko,Kyllikki,Martti,Allan,Sisko,Sirpa,Johannes ja Raili. Veikko ja Sirpa kuolivat jo lapsena. Vieno teki mittavan päivätyön suuren perheen äitinä ja maatalon emäntänä. Hän oli puhelias ja elämänmyönteinen ihminen. Hengelliset asiat ovat Vienolle olleet aina tärkeitä. Niinpä tuttu näky oli sunnuntaiai aamuna, kun hän pyöräili kirkkoon. Vilho puoliso kuoli v.1983. Vieno vietti vanhuudenpäiviä Kyyjärvellä vanhustentalossa ja elämänsä kahdeksan viimeistä vuotta Kivirannassa. Vieno nukkui pois Kivirannassa 8.11.2007 Raamattua lainaten elämästään kyllänsä saaneena toivomaansa vanhurskasten lepoon. Hänet siunattiin Kyyjärven siunauskappelissa lauantaina 24.11. Muistotilaisuus oli Kivirannassa.Tuula Pitkänen soitti huilulla mummolleen Minna Erkkilän säestyksellä siunaus-ja muistotilaisuudessa, Terttu, Liisa Ja Hilkka lauloivat ja Klaudia Parkkonen muisteli kohtalokaveriaan Vienoa, Parkkosen miniää, valoisin sanoin.  Vienoa jäivät kaipaamaan lapset perheineen,lastenlapset,omaiset ja läheiset.