Katso lisäkuvat

Eläkeliiton kuukausitapaamisessa muisteltiin talven riemuja

Kun hyvät kahvit oli juotu ja kielenkannnat olivat sopiasti kirvonneet niin aloitettiin muistelukset. Lähes neljäkymmentä muistelijaa jaettiin viiteen ryhmään.

Lapsuuden talvileikit keskittyivät aika pitkälle lumi- ja jääleikkeihin. Hiihtäminen kuului asiaan ja koulumatkat taitettiin suksilla. Sukset olivat kotona tehdyt ja tervatut. Siteinä oli mäystimet. Tytöillä ei ollut hiihtohousuja, hame päällä ja pässinpökkimät, kovasti kirvelevät sukat jalassa. Paljasta pintaa jäi reiden yläosaan. Onneksi kehitys meni eteenpäin ja pikkuhiljaa keksittiin sukkahousut sekä hiihtohousut.

Tehtiin napakelkkoja jossa sai mukavat kyydit. Hankien kantaessa leikittiin hippasta, potkukelkkailtiin ja työnnettiin toisia vesikelkalla. Hyvän hankikelin sattuessa vanhemmat ajeluttivat lapsia hevosella järvellä ja hevospelillä kuljettiin hankia pitkin kylästä toiseen.

Potkukelkoista tehtiin juna ja laskettiin mäkeä alas. Ei ollut katuvaloja eikä jalkakäytäviä, mutta kelkkajuna kulki! Vaarallista, ajattelen nyt. Silloin ei pelkoa tunnettu.

Tällaisia muisteltiin ja paljon muutakin, tarkoitus on kerätä ryhmien tuotokset yhteen nippuun ja julkaista ne tuleville sukupolville.

Kuukausitapaamisen väki oli innostuneita muistelijoita ja minustakin se oli mukavaa. Emme kuitenkaan ole vielä niin iäkkäitä, että aivan Kivikauden leikkejä muistaisimme!