Turvallisuutta vaalittava

Suomi vietti viime vuonna itsenäisyytensä 90-vuotisjuhlaa. Kansalaisten turvallisuuden takaaminen on valtion tärkeimpiä tehtäviä.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on rakentunut laajaan kansalliseen yksimielisyyteen. Se on edelleen kestävä lähtökohta.

Suomen hallitus valmistelee ulko- ja turvallisuuspolitiikan selontekoa. Se tulee keväällä Eduskunnan käsittelyyn ja päätöksiin syksyllä. Joillain pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ministereillä on ollut tarve profiloitua ulkopolitiikassa tarkoitushakuisesti tekemällä eroa vakiintuneisiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksiin. Viime kevään eduskuntavaalien jälkeen into Nato-keskusteluun on lisääntynyt. Samalla on väläytelty Suomen mahdollista liittoutumista. Tässä ei ole tarvetta eikä syytä uudelleenarviointiin, vaan Suomen valitsema sotilasliittojen ulkopuolella pysyttäytyminen on kestävä ratkaisu, nyt ja lähitulevaisuudessa.

Suomi on Euroopan Unionin jäsenyytensä alusta lähtien ollut aktiivisesti mukana EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistyössä. Tässä on koko ajan johdonmukaisesti korostettu laajaa turvallisuuskäsitystä. Samanaikaisesti on kehitettävä siviili- ja sotilaallista kriisinhallintaa ja niiden välistä yhteyttä.

Maamme turvallisuuspolitiikka perustuu laajaan käsitykseen turvallisuudesta. Demokraattinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta edistää vakautta ja estää jo ennalta uhkien muodostumista.
Suomen kansalaisten turvallisuuden suurimpana uhkana ei ole Venäjä, vaikka puolustusministeri Jyri Häkämies tähän suuntaan kohua herättäneessä puheessaan Yhdysvalloissa viittasikin. Keskeiset turvallisuusuhkamme Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisestikin ovat erilaiset terrorismiryhmät ja toisaalta ilmastonmuutos. Näitä molempia uhkia torjutaan laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä.

Kansainvälistä yhteistyötä terrorismia vastaan tehdään rajavalvonnalla ja tiedusteluaineistojen vaihdolla. Yhä olennaisempaa on tarttua terrorismin syntyyn, köyhyyden ja taloudellisen epätasa-arvon poistamiseen sekä koulutukseen ja demokratian edistämiseen.

Euroopan Unionin tasolla on tehty jo päätöksiä, jotka muuttavat energiapolitiikkaa ja vauhdittavat siirtymistä kohti uusiutuvia energialähteitä. Suomi voi toimia hyvänä esimerkkinä. Teollisuudessa sekä sähkön- ja lämmöntuotannossa olemme kehittäneet omia, energiaa säästäviä ratkaisuja. Uusiutuvan energian käytössä Suomi on jo nyt suurvalta. Energiastamme neljäsosa tulee uusiutuvista lähteistä, mikä on EU:ssa kolmanneksi eniten. Koko EU:n yhteisenä tavoitteena on tuottaa energiasta uusiutuvilla energiamuodoilla 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tästä tavoitteesta on pidettävä kiinni.

Suomen tavoite on menestyä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa osaamisella ja innovaatioilla. Ympäristöteknologia on tulevaisuuden ala. Satsaukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä näytöt kotimaassa on huomioitu myös kansainvälisillä markkinoilla. Ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevaisuuden turvallisuuspolitiikkaa.

Reijo Laitinen
kansanedustaja, puolustusvaliokunnan Sdp-ryhmävastaava
reijo.laitinen@eduskunta.fi