Ei lankaverkkoja rullalle hätiköiden

Maaseutualueiden asukkaita on viime kuukausina hämmentänyt Telia Soneran aie kerätä puhelinlangat rullalle 60 000 asiakkaalta ja siirtää koko Suomen kansa kännykkäaikaan.

Nykylain mukaan se on mahdollista, palvelut voi tarjota myös langattomina.

Erityisesti yrittäjät, maanviljelijät ja turvapuhelimen käyttäjät ovat olleet tilanteesta aiheellisestikin huolissaan. Kuuluvuudessa on monin paikoin katvealueita, eivätkä yhteysnopeudet ole aina hääppöiset. Hallituksen kanta suunnitelmiin on selvä. Ennen kuin lankoja aletaan kerätä rullalle, teleoperaattorin on varmistettava, etteivät kenenkään palvelut heikkene.

Jo alkukeväästä viestintäministeri Suvi Linden teetti liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiaisella eräänlaisen puutelistan siitä, mistä ainakin tulee huolehtia, jos Telia Sonera siirtyy langattomiin viestintäpalveluihin. Puutelistasta tuli varsin pitkä. Selvityksen mukaan erityisiä huomioitavia asioita ovat juuri verkon sisätilapeitto, päätelaitteen ja verkon sähkönsaanti, hätäpuhelut, erityisryhmien tarpeet kuten turvapuhelimet, tarpeettomiksi käyvistä laitteista maksettavat hyvitykset, laajakaistan nopeus ja julkisella tuella rakennettujen yhteyksien tulevaisuus. Telia Sonera on ilmoittanut sitoutuvansa toteuttamaan vähimmäislistan vaatimukset.

Lausuntokierroksen tulosten analyysi on osittain vielä kesken, mutta jo nyt viestintäministeri Linden on edellyttänyt Telia Soneralta lisätoimia. Näihin kuuluvat muun muassa se, että yhtiön on käytävä kuntien kanssa talouskohtaisesti läpi kaikki erityisryhmäpalveluita käyttävät kuluttajat ja huolehdittava konkreettisesti palvelujen häiriöttömästä jatkuvuudesta. Myös verkon sisätilapeitto on varmistettava talouskohtaisesti ennen lankapuhelinpalvelun lopettamista.

Lisäksi Linden on vaatinut, että Telia Sonera hyvittää 100- prosenttisesti kaikki tarpeettomaksi käyvät laitteet, jos niiden käyttöönotosta on kulunut enintään kaksi vuotta. Myös vanhemmista laitteista on annettava kohtuullinen hyvitys. Vaatimus palvelutason säilyttämisestä pätee myös Telia Soneran vuokrayhteyksien päässä oleviin muiden teleyritysten tarjoamiin liittymiin.

Valtion vaatimuksesta Telia Soneran on myös jatkettava laajakaistayhteyksien myyntiä toistaiseksi niilläkin alueilla, joissa lankaverkkoa tullaan myöhemmin purkamaan. Keskustelu syrjäseutujen tietoliikenneyhteyksistä on käynnistänyt myös viestintämarkkinalain muutoksen. Nopeasta laajakaistayhteydestä halutaan nyt tehdä koko kansan peruspalvelu. Se on tätä päivää.

Nykysäännösten mukaan jokaisella kansalaisella on oikeus internet-yhteyteen, jonka nopeus on 30-50 kilobittiä sekunnissa. Tällainen yhteysnopeus on varsin vaatimaton. Nyt lakimuutoksella vähimmäistaso nostetaan vähintään yhden megabitin tasolle kaikkialla maassa, mikä tarkoittaa 20-kertaista nopeutta nykyiseen yleispalveluvelvoitteeseen verrattuna. Muutos nostaa merkittävästi syrjäseuduilla tarjottujen Internet-palvelujen yhteysnopeuksia. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat keskeisellä sijalla maaseutualueiden kehittämisessä. Ne vaikuttavat niin kuntalaisten palvelutasoon, kuin yritysten ja maatilojen kehittymismahdollisuuksiinkin.

Nyt on korkea aika nostaa koko Suomi samalle viivalle tietoyhteiskunnassa.

Henna Virkkunen
kansanedustaja (kok)
Keski-Suomi