Suomi ikääntyy

Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa seuraavien 12 vuoden kuluessa noin 400 000 henkilöllä ja työikäisen määrä vähenee noin 200 000 henkilössä.

Varsinkin monien maaseutupaikkakuntien kohdalla edellä sanotut suhteet ovat vieläkin huonommassa jamassa. Huoltosuhde uhkaa suuressa osassa Suomessa vinoutua liikaa. Se ei ole omiaan lujittamaan elinkeinoelämän uskoa tuollaisiin paikkakuntiin.

Monien paikkakuntien kohtalonkysymys on, onnistuuko paikkakunta yrittäjyyden rohkaisemisessa, uusien yritysten synnyttämisessä ja olemassa olevien kasvuun kannustamisessa.

Kyyjärvellä on peruseväät vahvistaa elinkeinoelämäänsä ja kuntalaisten uskoa kunnan selviytymiseen. Paikkakunnan peruselinkeino, maatalous on investoinut. Se on vähentänyt väkeään, mutta tuottaa entistä enemmän. Se on tehostunut menoaan ja selviytynyt sittenkin aika hyvin EU- ajan haasteista.

Kyyjärveläisiäkin metsänomistajia kannustaisin nyt metsän myyntiin. Venäjän puutulliongelman vuoksi olemme päättäneet määräajaksi puolittaa myyntiveron.

Erityinen onnenpotku Kyyjärvelle on, että paikkakunnalta löytyy Betsetin tapainen huippuyritys ja Kyyjärven Sahan tapainen läpi vuosikymmenien paljon työtä paikkakunnalle antanut yritys.

Näiden jatkuva menestys on paikkakunnalle tavattoman tärkeä.

Vanhasen I ja nyt myös II – hallitus on osaltaan luonut elinkeinoelämän juuri Saarijärven - Viitasaaren seudulla ja näin ollen myös Kyyjärvellä.

Paikkakunta on päässyt edelleen parhaimman EU- tuen piirin. Pari vuotta sitten esitin seutukunnan nimeämisen takaisin Suomen oman aluetukijärjestelmän parhaimpaan alueeseen I- tukialueeseen. Se tarkoittaa käytännössä sitä että erilaisissa yrityshankkeissa paikkakunnalla saa tuet, joita parempia mikään paikkakunta Suomessa ei pysty esittämään.

Saarijärvellä ja Viitasaarella tapahtuneiden aika mittavien työpaikkamenetysten vuoksi koko seutukunta nimettiin kahdeksi vuodeksi ns. "rakennemuutosalueeksi" vuodesta 2007 lukien. Alueelle on jo saatu ja voidaan hyvien hankkeiden tullen saada jatkossakin ylimääräistä rahoitusta sekä työttömyyden että työllisyyden hoitoon.

Suomessa on tavattoman paljon yksinyrittäjiä. Ensimmäisen vieraan palkkaamisessa kynnys on suuri. Jo muutaman vuoden ajan valtion tuki ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen on ollut muutamalla paikkakunnalla Lapissa ja Itä-Suomessa käytössä.  Kohta Vanhasen II- hallituksen aloitettua käynnistin valmistelutyön, jolla menettelyä uudistettiin ja laajennettiin. Sen piiriin otettiin myös edellä sanotut "rakennemuutosseutukunnat". Niinpä menettely on nyt käytössä myös Kyyjärvellä.

Ensimmäisen vieraan työntekijän palkkauskustannuksista maksetaan valtion varoin ensimmäisenä vuonna 30 % ja toisena 25 %.

Kuljetustuki puolestaan on valtion kädenojennus pitkien kuljetusmatkojen päässä olevalle yritystoiminnalle. Rahtikustannuksia tasataan jonkin verran tällaisilta alueilta tehtävistä kuljetuksista. Aikaisemmin Viitasaaren - Saarijärven seutukunta ei ollut tuen piirissä. Vanhasen I- hallituksen viimeisinä aikoina epäkohta korjattiin.

Edellä sanotuilla seikoilla voi olla oma merkityksensä paikkakunnan markkinoinnissa sekä omille yrityksille, että muualta paikkakuntaa tarkasteleville. Kyyjärveä parempaa alueellisen kehityksen tukijärjestelmää ei ole esittää millään toisella Suomen paikkakunnalla. Tämä antaa mielestäni hyvät edellytykset kunnan oman elinkeinopolitiikan tehostamiselle ja paikkakunnan markkinoinnin lisäämiselle. Kyyjärvi voi välttyä väestörakenteen vinouman niin monille paikkakunnille tuottamista ongelmista.