VÄLIAIKAINEN VEROHUOJENNUS KEVENTÄÄ PUUN MYYNTIVEROA

Hallituksen esitys väliaikaisesta puun myyntitulojen osittaisesta verovapaudesta on aiheuttanut ensimmäisten hyväksyvien kannanottojen jälkeen paljon poruakin. Esityksen tarkoitushan oli siivittää puukauppaa, mutta ongelmat kemera-tukien osalta voivat vaikeuttaa mm energiapuun korjuuta.

Huojennus toimikin hyvin verovapaiden ensiharvennusten osalta, jos kyseisissä leimikoissa ollut raivattavaa. Valitettavasti porua ja epävarmuutta on aiheuttanut se, että vieläkään ei ole olemassa selkeitä ohjeita, vaikka lain toteuttamista sovelletaan jo huhtikuun alusta tehtyihin puukauppoihin. Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole varmuutta missä vaiheessa lakiesitys nytkähtää eteenpäin. Hyväksymiselle ja veroilmoituksen täyttöohjeille tulee siten todella kiire.

Esitys verovapaasta ensiharvennushakkuun myyntitulosta

Ensiharvennuskohteeksi hyväksyttäisiin metsiköt, joiden keskiläpimitta 1,3 m:n korkeudelta on enintään 16 cm.  Verovapaus koskee puukauppoja, jotka on tehty 1.4.2008 – 31.8.2008 välisellä ajalla ja puun myyntitulo saadaan 31.12.2009 mennessä. Lisäksi verovapautta täytyy verovelvollisen itse vaatia verotuksen yhteydessä. Muuten puukauppatulo olisi osittaisen verohuojennuksen piirissä. Verovapaan tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut eivät olisi verotuksessa vähennyskelpoisia. Sellaisia ovat mm. ennakkoraivaus ja puun korjuukulut.

Puun myyntitulon osittainen verohuojennus

Puukaupoista, jotka on tehty 1.4. – 31.12.2009 välisenä aikana ja rahat tulevat tilille 31.12.2010 mennessä, saisi ehdotuksen mukaan 50 % huojennuksen puunmyynnistä saatavaan pääomatuloon. Huojennus on 25 %, jos rahat tulevat tilille vasta vuoden 2011 loppuun mennessä. Puukaupat, jotka on tehty 1.1.2010 – 31.12.2010 välisenä aikana ja puun myyntitulot saatu 31.12.2011 mennessä, saisivat 25 %:n huojennuksen. Vuoden 2012 puolella tulevista puun myyntituloista ei huojennusta ole saatavissa. Puukaupan tekoajankohdaksi katsottaisiin pysty- ja hankintakaupoissa kauppakirjan allekirjoitushetki. Käteiskaupoissa se olisi hetki jolloin puut luovutetaan ja tehdään luovutusasiakirja.   

Vähennykset puun myyntituloista

Esityksessä vähennykset jaetaan osittain tai kokonaan vähennyskelpoisiin menoihin. Valitettavaa on se, että esityksessä ei ole selkeää ja kattavaa listausta kyseisistä vähennyksistä. Tällainen lista selkeyttäisi käytännön toimintaa ja vähentäisi mahdollisia jälkikäteen tulevia epäselvyyksiä.

Vähennykset tehtäisiin huojennetusta tulosta. Tämä koskee myös metsävähennystä ja menovarausta. Osittain vähennyskelvottomia menoja olisivat esim. ennakkoraivauksen ja puunkorjuun kulut, asunnon ja metsäkohteen väliset matkakulut sekä leimikon mittauksesta aiheutuneet menot. Kokonaan vähennyskelpoisia olisivat mm. metsänuudistamiskulut, metsävakuutus, metsänhoitomaksu ja aiempaan kokonaan veronalaiseen puukauppaan liittyvät kulut.

Omituista on esityksessä ehdotettu taannehtiva vähennysten tuloutus. Käytännössä se tarkoittaisi sellaisia kuluja, jotka syntyneet ja vähennetty jo aiemmassa verotuksessa, mutta koskevat puukauppaa, joka kuuluu verohuojennuksen piiriin, esim. ennakkoraivaus. Tämä ei ole normaalia eikä hyvää verotusmenettelyä.

Jääkö kemera-varoja käyttämättä?

Valtion tukea on tietyin edellytyksin mahdollisuus saada ensiharvennuskohteille. Lakiehdotuksessa todetaan, että tällaista tukea ja verovapautta tai verohuojennusta ei ole mahdollista saada yhtä aikaa. Koska täydellisen verovapauden vaihtoehtona on vain osittainen verohuojennus, voisi tämä kohta toteutuessaan olla joillekin metsänomistajille epäedullinen. Lisäksi se ei ainakaan edesauta energiapuun hankintaa nuorista metsistä, mikä etenkin Kyyjärvellä on epäedullista. Tätä epäkohtaa tulee korjata tähän verolain esitykseen tai meneillään olevan kemera-lain uudistuksen yhteydessä.

Metsävähennys muuttuu

Esityksessä metsävähennys esitetään koskemaan saman metsänomistajan kaikkia Suomessa 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankittuja metsätiloja. Metsävähennys muuttuisi siten verovelvolliskohtaiseksi. Tällöin metsänomistaja voisi vähentää käyttämättä olevan metsävähennyksen miltä tahansa omistamaltaan metsäkiinteistöltä saadusta metsätalouden pääomatulosta. Vähennyksen pohjana olisi 60 % metsätilan hankintahinnasta. Korotus toisi lisävähennysoikeutta myös sellaisille tiloille, joissa entinen 50 %.n vähennysoikeus on jo käytetty. Samalla vuotuinen puun myyntitulosta tehtävä vähennys korotettaisiin nykyisestä 40%:sta 60%:iin. Minimivähennys vuodessa on 1 500 euroa. Käytännössä se tarkoittaa 2 500 euron puun myyntituloja. Uusi muotoisen vähennyksen saisi tehdä jo vuoden 2008 verotuksessa.

Metsäkiinteistöjen myynnissä verotus kiristyy

Esityksen varjopuolena on, että tapauksissa, joissa kaupalla tehtävä metsätilan sukupolvenvaihdos on nykysäännösten mukaan verovapaa, kiristyisi verotus huomattavasti. Mikäli luovuttajalla on jo käytettyä metsävähennystä, tulisi se ehdotuksen mukaan tulouttaa luovutustilanteessa pääomatuloksi. Sitä verotettaisiin kuten normaalia puun myyntituloa. Hyvin monissa lyhyen aikaa, alle kymmenen vuotta, omistettujen kiinteistöjen luovutuksissa verotus voi kiristyä samasta syystä.

Esimerkki:

Luovutus lähisukulaisille, tila on omistettu yli kymmenen vuotta ja hankintahinta on ollut esim. 100 000 euroa. Siitä saataisiin esityksen mukaan 60% metsävähennysoikeus puun myyntituloista eli 60 000 euroa. Mikäli tämä metsävähennys olisi kokonaan käytetty ennen luovutustilannetta, tuloutettaisiin se luovuttajan pääomatulona ja siitä verotettaisiin 28 % eli 16 800 euroa. Vastaavasti nykysäädöksillä ko. luovutus olisi verovapaata.

Tällaista esitystä ei voi hyväksyä. Se ei myöskään edesauta tavoitetta tilakoon kasvattamiseksi.

Hannu Ripatti
Aluejohtaja
Järvi-Suomen metsänomistajien liitto