Hokkalan veteraaniurheilija muistelee

Kuten osallistujamäärä osoittaa, Kyyjärvelle tultiin mieluusti kilpailemaan, vaikka juoksuradan pituus olikin vain 250 metriä. Kyyjärven keskusurheilukenttä sijaitsi vuonna 1962 samalla paikalla kuin nykyisinkin. Pääväylä kentälle kulki kentän päinvastaiselta puolelta kuin nyt. Suurin piirtein nykyisen välinevaraston paikkeilla sijaitsi Kyvyn pyöreä tanssilava, jonka suositut karkelot toivat mukavasti valuuttaa seuran kassaan. Sadan metrin suora oli kentän etelänpuoleisella sivulla. Juoksuradat oli päällystetty savensekaisella materiaalilla, mikä oli kuivalla kelillä kimmoisaa ja erittäin nopeaa, lienee nopeampaa kuin tuon ajan parhailla kentillä käytetyt päällystemateriaalit hiili- ja tiilimurska. Märällä kelillä savensekainen päällyste oli petollisen liukasta jyrkkäkaarteisella radalla, niin että juoksijoiden tarmo kului paljolti kaatumisen varomisessa. Lähtötelineitä ei Kyyjärvellä, eikä muuallakaan vielä tuohon aikaan paljolti ollut, vaan ne tekivät vasta tuloaan. Pikajuoksuissa kaivettiin lähtökuopat tai parannettiin entisiä pienellä lapiolla. Piikkarien piikit, jotka juostessa rouhivat rataa, olivat pitkät ja paksut kuin koirasuden kulmahampaat.

Kyyjärveläiset sijoittuivat vuoden 1962 piirikunnallisissan palkinnoille seuraavasti: Miehet yl. keihäs, 2. Matti Mäntynen 47,39. M.yl. 300m juoksu, 1. Arvo Kotka 9,16. M.yl. 200m juoksu, 3. Pentti Honkonen 25,6. Naiset yl. kiekko, 1. Seija Tamminen 28,71. M 20v. kuula (5kg), 1. Voitto Hakkarainen 11,92, 2. Mikko Mäntynen 11,91. Pojat 17v. 100m juoksu, 1.Hannes Keskitalo 12,6. P17v. 300m juoksu, 3. Hannes Keskitalo 40,8. P15v. 60m juoksu, 2. Lauri Tamminen 8,2, 3. Alpo Honkonen 9,0. Saunakyläläinen Lauri Tamminen kävi noina vuosina Hokkalan juoksijoiden kanssa kovia mittelöitä tuhannen metrin juoksussa ja hänestä kehittyi valmentajaguru, joka valmensi veljensä Suomenmestariksi saakka.

M20v. seiväshypyssä kolmanneksi sijoittui tuloksella 300cm nurmijokinen hiihtäjälahjakkuus Taisto Autio. Kisan voitti tuloksella 320 cm Karstulan Kivan kiminkiläinen Markku Möttönen, josta kehkeytyi Radio Keski-Suomen pitkäaikainen toimittaja, joka muun muassa selosti hiihdon maakuntaviestejä. Kyyjärvellä hypättiin terässeipäällä, joka ei paljon notkahdellut ja pudottiin jaloilleen sahanjauhokasaan.

Fil.tri. Martti Jukolan mukaan seiväshypyn alkeellisena muotona on pidettävä hyppäämistä seipään avulla pituussuuntaan purojen ja pienten jokien yli, jollaista harrastivat mm. paimenet Englannissa ja Ranskassa jo kaukaisina aikoina. Toimittaja Matti Hannuksen mukaan historian hämärässä sota-, metsästys- ja vaellusretkillä ojien ja purojen ylitykset kävivät kätevästi seipään avulla. Näin sai yleisurheilun näyttävä hyppylaji alkunsa. Seipään kehitys on kulkenut hickoryseipäästä bambuun, teräkseen, alumiiniin ja lasikuituun. Alastulopaikat ovat muuttuneet hiekka- ja sahanjauhokasoista muovipatjoihin. Juhannusaattona 22.6.1962 klo 19.32 pilvipoutaisessa säässä Someron Esan Pentti Nikula hyppäsi seiväshypyn maailmanennätyksen 494cm Kauhavan kentällä. Se oli ensimmäinen maailmanennätys yleisurheilun hyppylajeissa, minkä Suomi on saavuttanut ja yhä edelleen ainoa.