Saunapoloku

Minun lapsuuvessa lauantait oli koulupäiviä. Puolenpäivän jäläkeen käveltiin kottiinpäin. Monessa talossa oli sauna jo pantu lämpenemmään. Meilläkin äiti oli alottanu saunan lämmityksen. Tuvan se oli siivonnu ja leiponu nisua. Uunissa paistu iltaseks littulootaa tai pehemosta perulootaa ja lihhaa. Kevväisistä perusta tulloo hyvä peruloota ku ne on jo valamiiks vähän imeliä. Petivaatteet oli kasassa hetekan päällä. Ne oli ollu ulukona tuuleentumassa. Myö kersat otettiin vauhtia ja hypättiin kasan päälle. Heteka heilutti mukavasti. Piti vähän leikkiä vaikka oli jo koululainen. Sitten äiti pani suitet kantoon, meinas että petivaatteet sotkeentuu.

Iltasella mentiin saunaan. Miesväki meni ensin, sitten minä äitin kans. Talavet oli ylleensä runsaslumisia. Navetan eestä saunalle oli lapioitu poloku. Se oli niin kappea, että siitä pääs justiin ja justiin menemään ku pani ronttosta toisen etteen. Saunalle ei kulettu palijon muullon ku lauantaina. Alusvaatteissa ja palijaat karvakengät jalassa menin kovvaa kyytiä sitä kappeata saunapolokua pitkin. Porstuassa piti riisua ja äkkiä saunaan. Simenttilattia oli kylymä. Paasta siihen heitettiin kiehuvaa vettä lämmikkeeks. Roikka oli naulassa lasipielessä ulukopuolella. Siitä tuli valo saunaan, että nähtiin kylypöä. Lauteilla oli mukava istua lämpösessä. Löylyt oli hyvät ja pehemoset, ensin piti totutella ja istua selekä kyyryssä. Tukan pesu ei ollu mukavaa ku samppoota meni silimiin. Saunan pattaan jäi kylypömisen jäliltä kuumaa vettä. Äiti jäi pesemään pikkupyykkiä ja jätti ne yöks saunaan kuivamaan. Saatiin taas puhasta päälle. Siihen aikaan ei ollu asukokonaisuuksia joka lähtöön.

Pakkasta saatto olla yli kakskymmentä astetta. Ei sitä tarennu jäähä saunan porstuaan vilivottelemaan. Äkkiä minä kietasin jonkun  hurstin niskaan, karvakengät jalakaan ja taas kiireesti sille kappealle saunapolulle. Monta kertaa sitä horijahti het mahalleen kainaloita myöten lumihankeen. Ei muuta ku äkkiä ylös ja lämpöseen tuppaan ihteä pujettammaan. Isä sano, että nyt pittää saaha saunakahavit, janottaa niin kovasti. Ihimettelin, miten jano voi lähteä kuumalla kahavilla. Ite join kylymää vettä tai viinimarijamehua. Joskus juhulapäivinä saatiin pullo punasta limunaatia tai sittisuutaa. Hiilihappoa niissä oli reilusti.  Nenässä pisteli ja veet nous silimiin, mutta hyvvää oli. Ratiosta kuulu lauantai-iltana Rulijanssiriihi. Yöpyjama päällä ja aamutohovelit jalassa istun sängyn karmilla korva kiinni ratiossa sitä kuuntelemassa. Ois vissiin kannattanu laittaa enemmän vaatetta päälle ja juuva lämmintä juomaa. Pyhäaamuna mulla oli het rautapohojayskä ja ääni painuksissa.

Kesällä saunaan kulettiin kaivon takkaa riippakoivun alta. Porstuassa riisuttiin ja vilivoteltiin saunan jäläkeen. Saunassa oli mukavan hämärää ja rauhallista. Alakukesästä saunajuomana oli äitin tekemää simmaa. Isällä oli pyhäkamppeet päällä. Se hyppäs pyörän selekään ja lähti posottelemaan kylällepäin. Myö kersat juostiin vähän väliä aitan nurkalle kahtomaan joko se tulloo. Viimen se ilimaantu Viertolan mutkasta valakonen paperipussi pyörän sarvessa. Se oli käyny Essolta ostamassa paketin jäätelöä. Se oli ylleensä vanilja-tai tiikerijäätelöä. Tehtiin ristillinen tasajako. Lautanen piti lopuks nuolla puhtaaks, ettei vain yhtään menny hukkaan. Minusta tiikerijäätelö oli sillon parempaa ku nykysin. Siinä tais vain olla paremmat esanssit.

Littuloota = silakkalaatikko    pehemonen peruloota = imelletty perunalaatikko

Kuvassa isäni Lehtolan Arvi istutushommissa ehkä joskus vuonna 1960. Sauna näkkyy takana oikealla.