Kyyjärven Rauhanyhdistyksen 50-vuotisjuhla

Juhla alkoi juhlamessulla Kyyjärven kirkossa. Messussa saarnasi kyyjärveläissyntyinen Raahen seurakuntapastori Markus Tuukkanen. Markus muisteli lämpimin sanoin kotikirkkoaan, johon hän sai tulla lapsena, nuorena ja opiskeluaikoina seuroihin ja jumalanpalveluksiin. Liturgina oli jyväskyläläinen seurakuntapastori ja SRK:n johtokunnan jäsen Harri Vähäjylkkä. Salme Tanskanen lauloi kanttori Minna Erkkilän säestyksellä. Messun jälkeen oli kaikille kirkkovieraille juhlalounas.

Juhla oli kirkossa klo 13, johon oli kokoontunut runsaasti juhlavieraita. Tervehdykset ja onnittelut juhlivalle yhdistykselle toivat: Kyyjärven kunta, Kyyjärven seurakunta, Keski-Suomen lähetysalueen rauhanyhdistykset, Etelä-Pohjanmaan alueen rauhanyhdistykset, Perhon Rauhanyhdistys ja Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. SRK:n puheenvuoron käytti opettaja Pentti Rentola Alajärveltä. Tervehdykset vastaanotti Kyyjärven Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Juha Humalajoki ja sihteeri Antti Tuukkanen. Kiitospuheen piti Juha Humalajoki. 

Juhlapuheessa khra Olavi Vallivaara toi esille, että lestadiolaisuus ei ollut eikä ole mikään uusi uskonto, vaan Lars Leevi Laestadius sai aikanaan kokea uskoontulon Ruotsin kirkossa vaikuttaneelta uskovaisten ryhmältä. Kun lestadiolaiskristittyjen määrä kasvoi paikkakunnilla eikä enää mahduttu koteihin, hankittiin omia kokoontumistiloja. Niitä ei voitu hankkia muuta kuin yksityisille henkilöille. Kun vuonna 1883 sallittiin yhdistysten perustaminen tosin ei uskonnollisten yhdistysten. Lestadiolaiskristityt perustivat Rauhanyhdistys -nimisiä yhdistyksiä, joiden tehtävänä oli raittiuden edistäminen, köyhien ja epäsiveellisesti elävien ihmisten auttaminen ja kokousten ja esitelmien pitäminen. Kokoukset ja esitelmät olivat käytännössa seuratilaisuuksia. Ensimmäinen Rauhanyhdistys perustettiin Helsinkiin v.1888. Kyyjärven Rauhanyhdistys perustettiin 24.8.1964. Perustavan kokouksen kutsui koolle khra Paavo Sillanpää. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Onni Kirvesmäki, Heikki Noponen, Vihtori Puranen ja Osmo Tamminen. Näistä elossa on vain Heikki Noponen, joka oli juhlassa mukana. Ensimmäisenä pitkäaikaisena puheenjohtajana toimi Onni Kirvesmäki.

Juhlan päätteksi kuulimme juhlakantaatin. Juhlaa varten oli perustettu juhlakuoro, johon saivat kaikki lapset, nuoret ja aikuiset laulusta pitävät vapaaehtoisesti osallistua. Runot luki Paula Sauramäki ja säestyksestä vastasi kanttori Minna Erkkilä. Lopuksi nautittiin juhlakahvit.

Kuvat: Jaakko Koskelo