Hilkka Tuominen saateltiin haudan lepoon

Hilkka Tuominen, os. Saarenketo, syntyi 19.1.1926 silloisen Karstulan pitäjän Oikarin kylällä. Hän oli Rauha ja Toivo Saarenkedon perheen esikoistytär. Myöhemmin Hilkalle syntyi vielä veli ja kaksi siskoa. Pekka-veljen syntymän aikoihin perhe muutti omaan kotiin "Pekkalaan", joka oli lähellä Hilkan syntymäpaikkaa, Oikarin taloa. Hilkka varttui Pekkalassa ja kävi kansakoulun Oikarilla. Kauppakoulun hän kävi Jyväskylässä. Hilkka oli nuorena tyttönä kauppa-apulaisena Karstulassa. Kauppakoulun jälkeen hän pääsi töihin Ruuthin leipomoon, Jyväskylään. Varsinaisen pitkän elämäntyön Hilkka teki SOK:n Vaajakosken tehtaalla, jossa hän toimi konttoritehtävissä yli 40 vuotta. Hilkka toimi aktiivisesti myös Ammattiyhdistysliikkeessä. Ensimmäisestä avioliitosta Matin kanssa syntyi tytär Maila eli tutummin "Malla". He asustivat pitkään yhdessä Jyväskylässä.

Hilkka vihittiin avioliittoon vuonna 1982 Olavi Tuomisen kanssa. Olavi työskenteli Harjun-Betonilla, Jyväskylässä, jossa Hilkka ja Olavi asuivat vuoden 1982 loppuun saakka. Eläkkeelle jäätyään he muuttivat Hilkan kotipaikalle Pekkalaan, Kyyjärvelle. Hilkka ja Olavi korjasivat ja rakensivat Pekkalaa. He rakensivat uuden autotallin, ulkosaunan ja lisätilat sekä kunnostivat koko alueen viihtyisäksi. Molemmilla oli kädentaitoja ja innostus uuden toteuttamiseen. Omien hommiensa ohella, he kävivät avustamassa tuttujaan erilaisissa rakennushommissa. Hilkan ja Olavin elämässä nämä yli 20 vuotta yhteisiä eläkepäiviä, olivat hyvää ja onnellista aikaa. Pekkala oli heille rakas paikka, jonne toivottiin sukulaiset ja ystävät tervetulleeksi. He  järjestivät kodissaan monia juhlia, joissa tarjoiluista ei ollut puutetta. Hilkka oli taitava leipuri ja kokki, joten aina oli jotain uutta maisteltavaa. Hän piti Olavin kanssa paljon yhteyttä tyttären perheseen, Olavin poikiin ja heidän perheisiinsä sekä sisaruksiin ja serkkuihinsa. Elvi-serkun kanssa Hilkka matkusti Floridaan asti. Hän matkusteli myös Olavin kanssa ja he viettivätkin yhden talven Espanjan lämmössä. Hilkka ja Olavi osallistuivat mielelään veteraanien, seurakunnan ja eläkeliiton toimintaan ja retkiin. Käsityöt olivat Hilkalle myös mieluinen harrastus. Hän ompeli paljon vaatteita, virkkasi ja harrasti vielä loppuvuosinaan ristipistotöitä.

Iän myötä Pekkalaan tuli kuitenkin sairautta. Hilkka hoiti Olavi-puolisoaan noin neljän vuoden ajan Pekkalan "kotisairaalassa". Olavi nukkui pois loppuvuodesta 2011. Pian Olavin poismenon jälkeen Hilkallekin ilmeni sairaskohtauksia. Sairauden myötä tyttären perhe ja Leena-sisar tulivat Hilkalle entistäkin tärkeimmiksi. Lopulta Hilkan oli siirryttävä Pekkalan kodista Kyyjärvelle, vanhustentaloon, jossa hän ehti kuitenkin asua vain hetken ennen siirtymistään Päivärinteen pienkotiin. Jouluviikon maanataina Hilkan kunto huonontui ja hän nukkui pois Loppiaisaamuna 6.1.2015. Hilkkaa eli "Hilu"-mummoa tai "Pappatätiä" jäivät kaipaamaan Malla-tytär perheineen, Leena-sisaren perhe, sisarusten lapset, Olavin pojat perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät.

Muistotilaisuudessa Kivirannassa khra Olavi Vallivaara piti hartauspuheen, kanttori Minna Erkkilä lauloi. Hilkkaa muistelivat Malla-tytär, kummipoika Lasse Oikari ja Leena-sisko. Adressit lukivat läheiset ja yhdessä  laulettiin Hilkalle läheisiä virsiä ja lauluja.