JAPANI osa 1

Vielä olisi vajaa viikko jäljellä, ennen kuin siirrytään kiinan puolelle. Oltiin ekaksi Osakassa ja nyt on vaihdettu maisemia Kiotoon, jossa varmaan pyöritään loppuaika. Tässapä vähän kuulumisia.

Ensimmäinen asia minkä täällä huomasin, oli japanilaisten järjestelmällisyys. Kaikki tuntuu toimivan niin kuin siinä kuuluisassa Stromsöössä. Etsittiin lentokentällä bussia joka veisi meidät keskustaan. Pysäkit olivat rivissä ja jokaisen kohdalla oli oma lippuautomaatti, josta sai liput pysäkiltä lähteviin busseihin. Lippuja ei siis ostettu ekasta vastaantulevasta automaatista vaan piti kävellä oman pysäkin kohdalle ja ostaa liput siitä. Hyvin järjestelmällistä touhua, sanoisin. Niin ja tietenkään et voinut seisoskella pysäkillä miten sattuu vaan sinun oli asetuttava oikeaan jonoon. Kuvitelkaa, kuinka yhdellä bussipysäkillä ihmiset asettuu eri jonoihin, odottamaan bussia. Jonossa ollessa kolme japanilaista työntekijää tulee ottamaan laukkusi. He antavat kuitin ja laittavat jokaiseen rinkkaan oman numeron ja antavat sinulle siitä lapun. Sinä seisot jonossa ja tavarat ovat omassa kasassa odottamassa. Kun bussi lähtee laiturista, nämä kolme työntekijää kumartavat poistuvalle bussille. Kuulit oikein, ne tyypit KUMARTI bussille. Japanilaista kohteliaisuutta ei sovi aliarvioida yhtään vähempää kuin heidän järjestelmällisyyttäänkään.

Bussissa tulee kuulutus, jossa pyydetään laittamaan kännykkä äänettömälle, jottet häiritsisi kanssamatkustajia. Päätepysakillä otetaan kamoja ulos bussista viimeisten joukossa. Jäljellä on neljä hikistä rinkkaa ja me neljä hikistä tyttöä seisotaan kamojen edessä. Kuski ottaa jokaisen kohdalla erikseen numerolapun ja antaa hänelle rinkkansa. Kun meikä antaa viimeisenä numerolapun niin kuski vielä tarkistaa, että tämä viimeinen hikinen rinkka ja tämä viimeinen hikinen tyttö, ovat varmasti oikea pari myös numerolapulla. Jarjestelmällisyys kunniaan.

Tastä jonotuksesta olisi muuten paljonkin sanottavaa. Japanilaiset nimittäin rakastavat sitä. Oikeasti. Luulen että sitä voisi verrata siihen, kuinka onnellinen suomalainen on, kun hän on kerännyt ämpärillisen mustikoita hyvästä paikasta, ilman yhtäkään paarman puremaa. Japanilainen saa tämän saman onnen tunteen varmasti jonotuksesta. Luulen, että japanilaiset ovat myös maailman parhaita massaevakuoinneissa. He vaan muodostavat sen pirun täydellisen jononsa ja odottavat kiltisti vuoroaan. Jonottaminen on varmaankin yksi osa japanilaista kohteliaisuutta. Kaupoissa myyjät ovat ylikohteliaita ja he aina antavat sinulle kuitin, rahat ja ostokset kahdella kädellä, pienen pään kumarruksen kera. Niin ja tietysti sanotaan japaniksi litania kohteliaisuuksia samalla. On aika kuninkaallinen olo täällä välillä! 

Nämä ruokakaupat ovat muuten aivan ylivetoja. Jos ostat valmisruuan (mitkä on muuten aivan törkeän hyviä) niin myyjä kysyy sinulta aina: haluatko että ruoka lämmitetään? Eli saat about kolmella eurolla ostettua valmiin safkan ja ne vielä lämmittää sen sulle saman tien! Ja mukaan saa aina kaikki työkalut ja pillit sun muut juomille. Niin helppoa! Jossain kaupoissa on myös muutama penkki ja pöytä missä voit syödä ruokasi saman tien. 

Ai niin. Kun tulet Japaniin ja nostat ekaa kertaa lentokentällä rahaa, niin selvitä valuuttakurssit ennakkoon. Meikäläinen nimittäin nosti 5000 jeniä, sillä ajatuksella et ei tartte heti sit nostaa uusiks. Se 5000 jeniä vastaa about 36 euroa... Noh, laitetaan jetlagin piikkiin...