Taisto Muhonen saatettiin haudan lepoon.

Taisto Ilmari Muhonen syntyi 19.3.1939 Kyyjärven Saunakylällä Eriikka ja Urho Muhosen perheeseen. Perheeseen kuuluivat Taiston lisäksi Raakel, Aarre, joka menehtyi jo lapsena, Tuulikki, Kaarina ja Inkeri. Nuorena miehenä Taisto teki metsä- ja peltotöitä. Ellen-vaimon hän löysi Pienestämäestä, jonne Ellen oli tullut palvelijaksi. Naimisiin he menivät 1963. Taistolle ja Ellenille syntyi kaksi tytärtä. Sinikan syntyessä Taisto ja Ellen asuivat vielä Saunakylällä ja Satu syntyi myöhemmin Vaasassa, jonne perhe muutti työn perässä vuonna 1964. Vaasassa Taisto teki tehdas- ja rakennustöitä sekä hoiti talonmiehen tehtäviä. Kaupunkilaista Taistosta ei kuitenkaan tullut. Lähes joka viikonloppu Taisto perheineen ajeli Kyyjärvelle, aluksi Kumpulaan Joukolaan ja myöhemmin Saunakylälle Harjuniemeen, jonne Ellen ja Taisto muuttivat takaisin 1989. Kyyjärvellä ollessa Taiston työura jatkui Betsetillä ja Kotopellillä. Harjuniemi oli Taistolle ja Ellenille tärkeä ja rakas paikka, jossa he viihtyivät. Paikat pidettiin tiptop kunnossa niin sisällä kuin ulkonakin. Kesällä nurmikko ja pihapiiri pidettiin kauniina. Talvella lumi e päässyt pihaan kertymään, kun lumityöt tehtiin heti, kun lunta tuli ja jälki oli aina siistiä ja viimeisen päälle nuukasti tehtyä. Jouluisin Harjuniemi muuttui satulinnaksi, kun talo ja ympäristö koristeltiin lukemattomin jouluvaloin ja kynttilöin.

Taisto harrasti kalastusta ja musiikkia. Taistolla oli omat kalapaikkansa, joissa hän nautti luonnossa olosta. Kukapa ei muistaisi Taiston ruskettuneita kasvoja, kun hän oli ollut eväiden kanssa aurinkoisina kevätpäivinä pilkillä ja nauttinut luonnon hiljaisuudesta ja rauhasta. Monet monituiset kerrat Taisto kokoontui ystäviensä, Ari Aumasen, Anssi Ohrasen ja Sauli Mäkelän, kanssa Kumpulan koululle soittamaan ja laulamaan. Kyläläisiä Taiston ja ystävien musiikki ilahdutti mm. Kumpulan joulujuhlissa, Kylätuvalla ja Pienkodilla. Taisto ja Ellen olivat aktiivisesti mukana Kumpulan kyläseurassa ja Saunakylän pienviljelijä yhdistyksessä. Taisto kuului Kyyjärven Vapaaseurakuntaan ja oli tuttu näky varsinkin myyjäisissä Saunakylän rukoushuoneella.

Taisto sairastui viime kesänä ja sairaus vei nopeasti ja voimat uupuivat.

Taisto oli kuitenkin sitkeä eikä valittanut vaivoja eikä kipuja. Taisto kuoli sairauden murtamana 18.1.2017 Saarijärven terveyskeskuksessa. Vielä viimeisenä päivänä sisarukset saivat kokoontua yhteen kuin jättämään Taistolle hyvästit. Satu valvoi isänsä vierellä, kun Taisto nukkui pois keskuudestamme. 

Siunauksen Kyyjärven siunaus kappelissa toimitti "oman kylän poika", Saunakylältä lähtöisin oleva seurakuntapastori Timo Koivisto. Timo piti kauniin, koskettavan ja lämminhenkisen puheen, jossa muisteli Taistoa. Timo lohdutti saattajia sanomalla, että Taisto on nyt perillä taivaan kirkkaudessa ja hänen on hyvä olla, ilman tuskia ja kipuja. Taiston poismenon myötä elämäämme on jäänyt suuri aukko, mutta jäljelle on jäänyt paljon kauniita muistoja hyvästä ystävästä. Timo välitti saattajille Veera Ohrasen terveiset. Veera kertoi, että Taisto oli hänen poika. Jos Taistolla oli hankaluuksia tai hyviä hetkiä ja hyviä asioita, niin ne jaettiin Veeran kanssa. Timo muistutti, että olkaa toistenne tukena vaikeina hetkinä ja surun aikana, mutta muistakaa välittää toisistanne myös hyvinä hetkinä. 

Kappelissa kanttorina oli Lotta Vallivaara ja suntiona Alpo Noponen. Muistotilaisuus oli Kumpulan koululla. Timo puhui ja muisteli Taistoa. Ari soitti haitaria ja Anssi lauloi ja soitti kitaraa. Yhdessä he esittivät laulut: Hiljaisuus, Luvattu maa, Vain sinun luonas, kallis Armahtaja, Hiljainen tienoo ja Viimeiset veneet. Adressit lukivat Sinikan nuorempi poika Janne Viirumäki ja Satun puoliso Jouni Ketola. Taistoa muistelivat Tuulikki Ahola, Raino Saunamäki, Anssi Ohranen, Juhani Ohranen ja Marjatta (Alli) Salmi. Kaikki muistelivat Taistoa ahkerana, luotettavana, toiset huomioon ottavana ystävänä, joka oli aina valmis auttamaan ja joka varmasti oli sanojensa mittainen mies. Rainon sanoin Taisto oli tarkka mies. Olipa kyseessä mökin pohjan valu tai klapikasan pohja, niin työ tehtiin aina millilleen, ei sinne päin. Myös Taiston tervehdystä muisteltiin, käden puristusta, joka oli samalla luja, lämmin ja lempeä sekä tuli aina suoraan sydämestä. Lopuksi Ari soitti haitarilla Taiston lempikappaleen "Elämäntoveri", jota Taisto lukemattomat kerrat lauloi ja soitti Ellenille. Luulenpa, että Arin soittaessa kappaletta, yhdenkään saattajan silmäkulmat eivät pysyneet kuivina.

Vaikka meillä onkin nyt suuri suru ja ikävä, kun hyvä ystävä on poissa, niin olkaamme onellisia ja kiitollisia siitä, että Taisto eli keskuudessamme ja meillä on paljon hyviä muistoja. 

Kirjoituksessa on lainauksia Timo Koiviston puheesta, jonka hän piti Taiston siunaustilaisuudessa.

Ystävällisin terveisin
Tuovi Ahola