Kaatuneiden muistopäivää vietettiin kauniissa kevätsäässä juhlallisin menoin.
Valmistelut juhlapäivää varten aloitettiin jo kevättalvella, kun sankarihautausmaalle hankittiin kynttilälyhdyt. Myöhäisen kevään vuoksi lyhtyjen kiinnitys tehtiin vasta lauantaina ja ensimmäiset kynttilät saatiin palamaan Kaatuneiden muistopäivän juhlamessuun. Sunnuntaina messun jälkeen Johanna Humalajoki ja Jouko Huumarkangas laskivat seppeleen sodassa kaatuneiden muistopatsaalle ja Raimo Tamminen ja Kaisa Tamminen laskivat seppeleen Karjalaan jääneiden muistopatsaalle.
Kirkonkylän pohjoisen alueen tarjoamien kirkkokahvien jälkeen siirryttiin entiselle Maamiesseuran talolle eli Nuopparin pihalle. Kaunis Kyyjärvi istutti kukat sotaan lähtemisen muistomerkin edustalle. Muistomerkkinä pihassa on kivi, joka valittiin aikanaan kuvaamaan suomalaisen sotilaan luonnetta. Kirkkokuoro lauloi ja Tarja Sulkala kertoi oman isänsä muistoja sotaan lähtemisestä. Matti Tamminen muisteli Kyyjärven miesten tunnelmia, kun käsky kävi puolustamaan isänmaata.
Sankarihaudoille hankittujen kynttilälyhtyjen ja sotaan lähtemisen muistomerkin kukituksen kautta Kaunis Kyyjärvi halusi osoittaa kiitollisuuttaan ja kunnioitustaan menneiden sukupolvien ponnistelulle ja arvokkaille uhrauksille vapaan isänmaan hyväksi.