Rakkaat kyyjärveläiset!
Kymmenen vuotta vilahti ihan huomaamatta. Luulin tulleeni "eläkevirkaan", kun aloitin työni kanttorina Kyyjärvellä hiukan yli 10 vuotta sitten. Toisin kävi. Emme aina tiedä, millaisia polkuja meitä johdatetaan. Olen iloinen uudesta työstäni Perhossa, mutta sydämessä on suuri haikeus siitä, että joudun jättämään teidät kaikki ja ihanan kirkon. Tiedän, ettette te enkä minäkään mihinkään katoa, mutta varmasti jatkossa tapaamme harvemmin.
Kuluneet vuodet ovat olleet hyviä ja mieleenpainuvia. Te kyyjärveläiset olette sydämellisiä, helposti lähestyttäviä ja lämpimiä ihmisiä. Teidän kanssanne on ollut helppoa ja mieluisaa tehdä työtä. Monista teistä on tullut aivan sydänystäviä.
Pieni työyhteisömme on ollut mukava ja yhteen hiileen puhaltava viimeaikaisten muutosten jälkeenkin. Jokainen on joutunut joustamaan ja sopeutumaan moniin haasteisiin, kun tekijöitä on vähän. Olemme kokeneet, että yhdessä olemme myös vahvoja, virren sanoin: "Yhteinen on asiamme". On hienoa, että se yhteishenki on näkynyt myös ulospäin, kuten Kaisa puheessaan sanoi.
Sunnuntaisen lähtöjuhlan, kaikkien kukkien, lahjojen, halausten ja siunauksen toivotusten saattelemana on hyvä mennä elämässä eteenpäin ja kohdata uuden työn myötä tulevat uudenlaiset haasteet. Olen liikuttunut kaikista niistä vilpittömän haikeista jäähyväisistä, joita jätimme messun jälkeen. Olette merkinneet minulle paljon ja ihana oli huomata, että minäkin olen merkinnyt teille paljon. Hyvät muistot ja kokemukset kantavat elämässä eteenpäin ja antavat voimaa pilvisinä päivinä.
Jumalanpalveluksen ehtoollisen vieton päätteeksi lauloimme triona Tammisen Kaisan ja poikani Eetun kanssa Senja-miniäni säestyksellä laulun "Bonum est confiteri Domini, et psallere nomini Tuo altissime." Sanat ovat Psalmista 92 ja suomennettuna "Hyvä on kiittää Herraa, laulaa ylistystä nimellesi, Korkein!" Sanat tulivat sydämen kyllyydestä kiitokseksi kaiken hyvän antajalle.
Tämä on viimeinen julkaisuni Nopolanewsissä. Toivon teille jokaiselle taivaan isän hyvää huolenpitoa ja siunausta elämäänne. Niitä olen saanut itsekin kokea näinä vuosina. Hymyillään kun tavataan!
KIITOS JA NÄKEMIIN!
Kuvat sunnuntailta ovat Tanja Kyrönlahden ottamia.