Matkalla pohjoiseen

Lähdimme matkaan tiistaiaamuna 2.7. kohti Kilpisjärveä, ensimmäistä yöpaikkaamme. Jo paljon ennen perille tuloa saimme ihailla käsivarren Lapin aluetta tuntureineen, lampineen ja soineen. 

Keskiviikkoaamuna laskeuduimme merenrannassa olevaan Skibotniin. Kilpisjärveltä sinne oli pudotusta korkeussuunnassa noin 500 metriä. Maisemat olivat jylhiä ja lähes koko matkan tien vasemmalla puolella oli tosi syvä kanjoni.

Skibotnista matka jatkui Tromssaan. Ennen saarelle sijoittuvaan keskustaan saapumista on pitkä ja korkea silta, joka näkyy monissa sieltä otetuissa kuvissa. Mantereen puolella siltaa on tosi tyylikäs ja erikoinen v. 1962 rakennettu Jäämerenkatedraali, joka on tunnettu nähtävyys Pohjois-Norjassa.

Yövyttyämme jatkoimme matkaa kohti Narvikia, jossa sijaitsee tärkeä Kiirunasta tuotavan rautamalmin lastaussatama. Seuraavana aamuna suuntasimme automme kohti Lofoottien keskiosassa sijaitsevaa Svolværin kaupunkia. Olimme siellä kaksi yötä ja ajoimme päiväseltään saaren eteläosassa sijaitsevaan Reineen. Kapealla tiellä oli melkoinen ryysis kun vastaan tuli henkilöautojen lisäksi asuntoautoja, busseja, motoristeja ja polkupyöräilijöitä – muutkin olivat lähteneet tutustumaan saarten näkymiin! Pysähdyimme kuvaamaan useasti, kun sopivan näköinen maisema tai kohde tuli hollille.

Lofooteilta otetut kuvat ovat melko suuressa suosiossa Instagramissa, ja se osaltaan lisää alueen mielenkiintoa matkakohteena. Vaikka kuvat ovat monesti käsiteltyjä tunnelman luomiseksi, maisemat ovat kuitenkin yhtä mahtavat jyrkkämuotoisene vuorineen ja kirkasvetisine lahdenpohjukoineen. Pienet kalastajakylät kalankuivaustelineineen tuovat oman värinsä maisemaan. 

Nämä pari päivää Lofooteilla vietettyämme lähdimme ajamaan kohti Kiirunaa. Matkalla ihailimme upeaa, noin 70 kilometrin mittaista Torneträsk-järveä. Pysähdyimme kansallispuistostaan tunnetussa Abiskossa tutustumaan kauniiseen, vanhaan punatiiliseen rautatieasemaan. Samoilla piirustuksilla rakennettuja asemia on useita Ruotsissa. 

Kiirunassa yövyttyämme ajelimme illaksi kotiin Saunakylälle. Matka oli onnistunut myös säiden puolesta, vaihtelevat kelit korostivat erilaisia juttuja maisemissa. Mutta kyllä se oma sänky tuntui hyvältä hotellivuoteiden jälkeen!