Kumpulassa kasvaneen matka maailmalle

Raimo kertoo:

Perheemme oli tavallisen kokoinen senaikuisen mittapuun mukaan. Minulla on viisi siskoa, olen nuorin ja ainoa poika. Isä kulki erilaisissa sekatöissä, äiti hoiti huushollia ja piti 1-2 lehmää. Köyhiä oltiin, mutta koti oli turvallinen, ja vanhemmat tekivät parhaansa. Maitotili meni suoraan Kumpulan Jalosen kauppaan vastikkeeksi ostoksista. Siskot olivat jo omillaan, kun minä kasvoin teini-ikään. Kansakoulun kävin Kivijärven puolella Saunakylän Pahkakankaalla; luokkia ja opettajia oli kaksi. Matka kouluun oli neljä kilometriä, koulukyytejä ei ollut. Kuudennen luokan jälkeen 1967 pääsin Kyyjärven valtiolliseen keskikouluun, jonka rehtorina toimi Orvokki Linna. Se oli hienoa aikaa.

Metsänistutusrahoilla ostin ensimmäisen kitarani noin 1969, ja sain myös mopon. Ajelin Kinnulaan soittokavereiden kanssa jammailemaan. Ensimmäisen keikkamme teimme Kinnulan seurantalolla maaliskuussa 1970. Palkkiomme oli neljää markkaa käteen, ikimuistoinen summa.

Nuorin siskoni Martta hommasi minulle työpaikan Ruotsiin Volvon tehtaalle Skövdeen. Elokuussa 1971 odottelin kauppa-autoa kotini kohdalla. Eräs kylän vanhemmista pojista pysäytti traktorinsa ja tokaisi: "Eipä tullut herraa sinustakaan." Olisikohan tuokin tokaisu vaikuttanut myöhempiin vaiheisiini? Hauska muisto joka tapauksessa.

Ruotsin reissuni kesti parisen vuotta. Pääsin omilleni, ja sain hankittua kunnon soittokamat. Hyvä sähkökitara on vieläkin muistona. Trollboys- kvintettimme keikkaili suomalaisten tanssipaikoissa, kielitaitoni kehittyi. Toisen vuoden työskentelin Tibron kaupungissa huonekalutehtaalla.

Palasin Suomeen jatkaen keikkailua eri tanssibändeissä, kunnes 1975 astuin armeijan harmaisiin Kainuun Prikaatiin. Vuoden kuluttua hakeuduin toimiupseeriksi Jääkäripatteristoon Hämeenlinnaan. Jonkinlainen herra minusta vastoin odotuksia leivottiin. Sotakouluja kävin kolme vuotta, palvelin eri joukko-osastoissa 28 vuotta siirtyen reserviin 2006 yliluutnanttina. Tykkäsin olla armeijan hommissa.

Minulle oli täysin selvää, mitä teen eläkepäivinä. Olinhan tehnyt keikkaa jo pitkään. Musiikkivideoni Levyraadissa avasi minulle tien Tenoriluutnanttina. Sota-ajan upseeria esittävänä hahmona sain levyttää Veikko Laihon yhtiölle, ja siitä poiki keikkoja ja lehtijuttuja. Olen levyttänyt Toivo Kärjen musiikkia sekä soolona että lahjakkaiden artistien kanssa. Olen saanut kiertää Suomea ja vierailla Pohjois-Amerikassa.

Onneakin on ollut matkassa. En olisi arvannut, että VL-Musiikki Oy:n kustantamalle ensimmäiselle albumille tekemäni kappale johtaisi tekemään dokumenttielokuvia. Suomen historia on monikerroksinen, jossa riittää paljon tutkittavaa. Olemme ohjaaja Esa Sirosen kanssa tuottaneet melkoisen määrän historiasta kertovia dokumenttielokuvia Suomen ja Ruotsin yleisölle. Viime vuosi oli melkoista hulinaa uusien elokuvien valmistuttua, ja VL Media julkaisi Mia Leivon ja minun uuden Toivo Kärki- levyn.

Kunnianarvoisan herra Tenoriluutnantin pussihousut on pistetty varastoon henkariin, ja nykyisin esiinnyn Sotakamreerina. Työ jatkuu, uusia musiikkisuunnitelmia ja elokuvia on työn alla.

Raimo Salo