Jouluterveiset Pellosta

Jouluaaton sijoittuminen keskelle viikkoa tarjoaa meille kaikille mahdollisuuden hengähtää arjen askareista, ja valmistautua rauhassa suureen juhlaan. Sen viettoon liittyy kaikkialla runsaasti perinteitä, joista haluamme pitää kiinni ja siirtää edelleen seuraaville sukupolville. Jos ovat hitaita nuo päivien pituuksien muutokset, niin vielä verkkaisemmin muuttuvat meillä ne tekijät joista kodeissa tuntee joulun. Kinkku, kalat ja erilaiset laatikot pitävät globalisaatiosta huolimatta sinnikkäästi paikkansa joulupöydän keskeisinä antimina, ja ruokailua tahdittavat edelleen samat perinteiset joululaulut, joita olemme tottuneet jo lapsesta asti kuulemaan. Uusien sävelten tunkeutuminen esille vie vuosia, ja silti ne jäävät Sylvian joululaulun ja Varpunen jouluaamuna varjoon.

Vaikka me Sinikan kanssa olemme jo virallisesti kyyjärvisiä, vietämme tämän joulun juurillamme täällä Pellossa. Olemme molemmat syntyisin täältä, ja saaneet juhlistaa kaikki elämämme joulut täällä. Myös joulutauon pituus mahdollistaa meille kiinteistöhuoltoon liittyviä toimia välipäivien aikana. Lumitöihin päästiin heti alkajaisiksi, ja muutakin touhua tuntuu aina riittävän, vaikka talossa ei kukaan asukaan.

Yksi meidän perheen omatekoinen perinne on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan ollut se, että saunatuvan nurkassa jököttävä nurkkatakka saa jouluviikolla laelleen punaisen tonttulakin. Maalausperinteestä ei poikettu tänäkään vuonna. Sinikka vastasi toteutuksesta, ja tuore maalinkatku kertoi että kohta on joulu. (katso lisäkuvat)

Jouluaaton ohjelma osaltamme noudattaa myös jo vuosikymmenien kaavaa. Iltapäivän joulusaunan jälkeen ruokailu, ja sitten suunnataan mummolaan tervehtimään joulupukkia. Aikaisempina vuosina kiirehdimme hyvissä ajoissa kotiin, jotta jaksoimme nousta aamulla joulupäivän kirkkoon. Sittemmin Pellon seurakunnassa on aloitettu jouluyön messun järjestäminen aattoiltana klo 23.00. Se on kasvattanut suosiotaan, ja myös me olemme sen ottaneet omaksemme.

Joulun jälkeistä aikaa vietämme täällä pohjoisessa vielä muutaman päivän. Juhlistamme lauantaina vielä opintojeni valmistumista, ja tarjoamme kodissamme ystäville ja tutuille maisterikahvit.

Tukkirantaan laskeudumme sitten juuri ennen vuodenvaihdetta, ja käännämme allakanlehden vuodelle 2014 Kyyjärven rakkaassa kodissamme.

Kiitoksia teille kaikille kuluneesta vuodesta.

Rauhaisaa Joulun aikaa ja oikein hyvää Uutta Vuotta 2014

Eero ja Sinikka Ylitalo