Kalastulakia kannattaa vielä viilata!

Esitykset, jotka ovat täysin maalaisjärjen vastaisia, ovat mielestäni vääriä. Kotitarvekalastaja ei luonnoksen mukaan voi rekisteröitymättä myydä kuin viisi kiloa kalaa vuorokaudessa. Jos hallitus haluaa lähiruokaa - tässä tapauksessa lähikalaa - niin sitä pitää edistää, ei haitata uudella byrokratialla. Viisi kiloa vuorokaudessa on naurettavan pieni määrä. Kun saalista saadaan silloin tällöin, sitä voi joskus tulla muutamia kymmeniä kiloja ja joskus puoli kiloa. Vuorokauden sijasta ajanjaksokin voisi olla vaikkapa kuukausi, niin päästäisiin johonkin järkevään tasoon. Jos nyt on kymmenen virkamiestä yhtä ammattikalastajaa kohden, niin virkamiesten määrää joudutaan lisäämään joutavien paperien pyörittelyssä.

Vetoan myös ministeriöön siinä, että kaupalliseksi kalastajaksi ilmoittautuminen ja vuosisaaliin ilmoittaminen pitää olla yhtä helppoa kuin letun paisto. Lettua tosin joutuu käsittelemään molemmilta puolilta. Ilmoituksessa pitäisi riittää paperiarkin yksi puoli. Verottajaahan ei kannata jännittää, sillä pienimuotoisesta toiminnasta ei tarvitse alveja maksella. Viiden euron myyntihinnalla 8500 euron alaraja ylittyy 1700 kilossa.

Ihmisillä pitää olla oikeus vaikuttaa omiin rantavesiinsä osakaskunnassa. Lakiluonnos vie valtaa pois paikallisilta. ELY-keskus voisi antaa luvan toisen omistamalle vesialueelle siten, että kiinteä pyydys estää vesialueen omistajilta alueen käytön ja kalastuksen. On epäilyttävää vesienomistajien kannalta, että valtio ryhtyisi myymään ELY-keskusten kautta ammattikalastuslupia osakaskuntien vesialueille, vaikkakin aika tiukoin reunaehdoin. Yhtä väärin on se, että erilaiset ympäristöjärjestöt lobbaisivat ELY:n mitä erilaisimpiin rajoituksiin. Valtion tehtävänä ei myöskään määräillä kalasoikeuksien hinnoittelusta yksityisvesille. Tämä kaikki on vaarallista sosialisointia.

Pienosakkaan oikeuden kalastukseen tulisi olla halvempi kuin ei-osakkaan vastaava kalastusoikeus.  Lupamaksujen pitää palautua mahdollisimman paljon alueille, sillä siellä varsinainen hoitotyö tehdään. Meillä on hyvä esimerkki riistanhoitopuolelta, missä lainsäädäntöä uudistettaessa maa- ja metsätalousvaliokunta velvoitti, että raha ei saa jäädä keskushallintoon tai väliportaille.

Anne Kalmari, kansanedustaja, kesk.