Pihkaista ääntä!

Vientiteollisuuden markkinoiden turvaaminen ja turvallisuuspoliittiset seikat ratkaisivat aikoinaan suomalaisten halun lähteä mukaan Euroopan yhdentymiseen kansanäänestyksessä. On selvää, että metsänomistajina olemme hyötyneet unionin yhteisistä markkinoista ja niiden avautumisesta myös EU:n ulkopuolelle.

Metsänomistajien (MHY ja MTK) ja myös Suomen kanta on ollut, että unionin ei pidä sekaantua jäsenmaidenmetsäpolitiikkaan, vaan se tulee pysyä kansallisesti päätettävänä kysymyksenä. Kukaan ei kaipaa yhteisen maatalouspolitiikan kaltaista byrokratiaa.

Vaikka EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa,on unionin ilmasto- ja energiapolitiikan kautta EU:n päätöksentekoon noussut kuitenkin asioita, joilla on suora yhteys suomalaiseen metsänomistajaan. Komissioon valmistellut lainsäädäntöehdotuksia mm. metsäbiomassan kestävyyteen liittyen, jotka toteutuessaan voisivat sekoittaa suomalaiset puumarkkinat ja aiheuttaa valtavasti lisäbyrokratiaa.

Jatkossa tarvitsemme EU:lle yhteisen elinkeinolähtöisen metsästrategian, joka vahvistaa Euroopan talouskasvua, metsäsektorin kilpailukykyä ja puun käytön lisäämistä osana uutta biotaloutta. Valittava parlamentti on mukana päättämässä EU:n uudesta metsästrategiasta. Parlamentillaon valtaa vaikuttaa myös siihen tulkitaanko biomassan kestävyyskriteereissä puu mustaksi vai valkeaksi energian lähteeksi eli  lasketaanko Suomen metsät ilmastouhkaksi vai mahdollisuudeksi.

Euroopan parlamentin energiavaliokunta on työstämässä unionin yhteisiä energialinjauksia ja ympäristövaliokunta käsittelee jatkuvasti suomalaiseen metsänomistajaan vaikuttavia asioita. Edessä on isoja päätöksiä EU:n kilpailukyvyn ja ilmastopolitiikan yhteensovittamisessa. Ei ole sama, millä kärjellä siellä suomalainen meppi esiintyy.

Kilpailukyvystä ja ilmastopolitiikasta on voitava pitääkiinni samanaikaisesti. Puurakentaminen ja puupohjaiset biopolttoaineet ovat Suomen vahvuus eurooppalaisessa ilmastopolitiikassa.Niiden edistäminen koko unionin alueella tulisi nostaa Suomen EU-politiikan ytimeen.Kannattaisiko Suomeen suunnitellut tuulimyllyt rakentaa Tanskaan tai Britanniaan, missä tuulee ja jättää sinne kaavaillut Euroopan ulkopuolelta tulevaan puuhun pohjautuvat laitokset rakentamatta? Tulevan parlamentin tulee miettiä ilmastopolitiikkaa ja kilpailukykyä yhtäaikaisesti. Suomen metsissä riittää puuta viidenneksen nykyistä suurempaan käyttöön. Se saadaanko lisäkäyttöä aikaiseksi, riippuu paljolti myös EU:n päätöksistä

Metsänomistajia on Suomessa lähes viidennes kaikista äänestäjistä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa Suomen linjaan eri ryhmien kautta. Ehdokkailta pitää kysellä, mihin valiokuntaan he tähtäävät, ja minkälaista painoarvoa ja asiantuntemusta heiltä löytyy. Vaaleissa löytyy ehdokkaita, joilla on tuntemus meidän elinkeinoomme ja mahdollisuus nousta eurooppalaiseksi vaikuttajaksi.

Metsänomistajat tulevat vaikuttamaan valittujen meppien kantoihin vaalien jälkeen. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin on metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n yhteisen Metsänomistajat ketjun tunnuslause.

Metsänomistajalle EU:n pitää olla iso isoissa asioissa ja pieni pienissä asioissa. Käytetään pihkaista ääntämme toukokuussa.