Hokkalan asuinsijoja katsastelemassa. Osa 4. Takalan yhdystien risteyksestä Hokkasten Helvettiin. (Kertojana Hannes Keskitalo).

Lehtikuusimetsän kohdalta, ennen Heikkilää vanhalta tieltä lähtee, kohti etelää, yhdystie pikitielle. Se saavuttaa valtatie 16:n Takalan taloa sivuten. Takala on ainut Hokkalan taloista, joka on pikitien varressa. Yhdystie rakennettiin 1960-luvun alkupuoliskolla, kun uutta valtatie 16:tta rakennettiin, maa-ainesten kuljetustieksi. Se pohjustettiin Takalaan johtavan, rospuuttoaikoina vetelän, kärrytien päälle kuorma-autoja kestäväksi.

Vanhaa tietä itään päin kuljettaessa heti yhdystien risteyksen jälkeen oikealla on Heikkilän talo, jonka pihalle on siirretty aitta, jonka seinään on veistetty puukolla kirjoitus, jonka mukaan aitassa on säilytetty nälkävuosina vainajia. Heikkilästä satakunta metriä eteenpäin vasemmalla on Koivula, joka on vapaa-ajanasuntona. Lähes Koivulan kohdalla oikealla noin satakunta metriä tiestä on "Alapantupa", minkä päärakennus on purettu ja jäljellä on pari ulkorakennusta. Sitten tulee Mäkelä oikealla, lähes tiessä kiinni. Se on kesäasuntona ja siitä alkaa Mäkelänmäki laskeutua itään päin.

Mäkelän vasemmalla puolen oli viisikymmenluvun lopulla lehmiaita, jonka takana Mattilan, Mäntysalon ja Koivulan lehmät kävivät viimeisinä Hokkalassa metsälaitumella. Aita kiersi läheltä Pyöreäsaarta. Tauno Kriivarinmäki oli keväisin aitaa korjaamassa ja hänen mukaansa siinä oli useamman päivän työ. Kalle Parkkonen oli kertonut, että hätäaputyönä oli Hokkalan lähettyviltä Alakydöstä Uuteenkytöön ja Korpiperkkiöön asti pula-aikana kaivettu pitkä oja. Aidan tuli estää mm. etteivät lehmät uppoaisi ojiin.

Mäkelänmäen ja Hirvikankaanmäen välillä on matkaa puolisen kilometriä. Vuonna 1920 on Mattilan ja Koivulan pohjoispuolella oleva neva tunnettu nimellä Mäenalusneva. Hirvikankaalle päin mennessä vasemmalla tiestä, Mäenalusnevan jälkeen, tulee Aittosaarenkytö. Kaksisataa metriä tiestä vasemmalla on Palosaarenkangas. Sitten on kaksi kytöä vasemmalla Hirvikankaalle asti. Hirvikankaanmäen syrjästä 350 metriä pohjoiseen on Pilvenhautakangas. Tien oikealla puolen Mäkelän jälkeen on Mäenaluskytö. Sitten seuraa Rapakujankytö ja sen jatkeita etelään ovat Vasikkakytö ja Pajusaarenkytö ja Pajusaarenkytö.

Hirvikankaanmäen päällä vanhantien eteläpuolella oli Haapalantorppa ja samalla kohtaa pohjoispuolella Wäkkärin (Väkkärän) torppa. Väkkärässä on asunut mm. Hirvi-Kustavi, jonka vedenottopaikkaa mäen alapuolella on kutsuttu Kustavin kaivoksi. Se on jäänyt nähtävästi metsäojituksen alle, koska tätä kivenkoloa ei enää löydy.

Kun lasketaan Hirvikankaanmäki itään, tulee vanhassa tiessä kiinni vasemmalla Sammakkosaarenkangas ja siitä pohjoiseen Lammaslehonkangas ja Kytösaarenkangas. Näistä itään on Peuraneva, Peuranevanniitty, Pyöreänsaarenkytö, Pyöreäsaari ja Isosaarenneva. Hirvikankaanmäen huipulta yksi kilometri itään on Punaiseksipaaluksi kutsuttu paikka. Venäjänvallan aikaan kilometritolpat olivat punaiseksi maalattuja puupaaluja. Tässä on ollut yksi sellainen.

Hokkalasta viisi kilometriä Kyyjärven suuntaan, valtatien varressa Talasjärven lähettyvillä, on alle sata metriä pitkä ja viisikymmentä metriä leveä lampi, jolla on mielenkiintoinen nimi eli Hokkasten helvetti. Myös Pikkuhelvetiksi sitä on kutsuttu. Lammen syvyydestä on liikkeellä monenlaisia taruja. Miksi lammelle on annettu kyseinen nimi? Väitän, että lampi ei ole kolmea metriä syvempi. Joka on eri mieltä, käyköön mittaamassa.

Hannes Keskitalo

Kuva: Heinäseipäitä Mattilan pellolla.