Hautausmaalla juhlittiin

Senaatti hyväksyi 17.4.1913 Kyyjärven omaksi seurakunnaksi. Ensi kerran oman hautausmaan saaminen oli esillä Kyyjärven kirkonkokouksessa 9.1.1914. Kun kirkon paikka oli ratkennut v.1920 päätettiin ostaa v.1927 Virkkakankaalta 2,4 ha maa-alue hautausmaata varten. Opetusministeriö oikeutti 8.8.1930  perustamaan hautausmaan Virkkakankaalle. Hautausmaa-alue raivattiin ja kunnostettiin käyttöön talkoovoimin.

2.8.1931 Karstulan khra Oskari Vesamaa vihki hautausmaan käyttöön. Vuodesta 1931 on kyyjärveläisiä siunattu omaan hautausmaahan. Hautausmaan suunnittelu annettiin v.1945 taitelija Ilmari Virkkalan tehtäväksi kuten myös sankarihautausmaan. Vuonna 1966 valmistui arkkitehti Bey Hengin suunnittelema  kappeli, jota laajennettiin v.1974. Nykyiseksi nurmikkohautausmaaksi  hautausmaa kunnostettiin vuosina 1979-80. Vuonna 1995 hankittiin uusi 1 ha lisä-alue ja mittavat uudistyöt toteutettiin vuosina 1998-2000, jolloin valmistui varastorakennus. Kappelinkellot saatiin lahjoituksena kesällä 2013. Parkkipaikka on hankittu ja päällystetty v.1996 ja parhaillaan on suunnittelussa uuden parkkipaikan kunnostus ja päällystystyö. Näistä mm khra Olavi Vallivaara puhui lyhyessä historiallisessa muistelossa juhlan aluksi. Juhlajumalanpalveluksen toimitti kirkkoherra, kanttorina oli Lotta Vallivaara ja suntiona Alpo Noponen. Juhlan päätteeksi nautittiin kahvit, jotka Johanna ja Juha Humalajoki tarjosivat. Yksi läsnäolijoista, Kaisa Herrala, oli ollut paikalla 85 vuotta sitten, kun hautausmaa vihittiin käyttöön.