NopolaNews 1.0 (2005 - 2012)
 
Suojatieturvallisuudessa myönteinen suuntaSuojatieturvallisuudessa myönteinen suunta

Suojatieturvallisuudessa myönteinen suunta

14.3.2017 Kyyjärven kunta / H. Autio / E.Honkonen

Suojatieturvallisuus on parantunut huimasti 2000-luvulla.

Suojatieonnettomuuksien määrä on puolittunut 2000-luvun aikana. Suojatieturvallisuutta edistää pitkäjänteinen työ sekä liikenneympäristön että turvallisuusmyönteisten asenteiden eteen. Liikenneturva kampanjoi jälleen tänä keväänä turvallisten suojateiden puolesta.

Viime vuonna henkilövahinkoon johtaneita suojatieonnettomuuksia tapahtui vähiten koko 2000-luvulla. Noin kolmasosa maan suojatieonnettomuuksista tapahtuu Uudellamaalla ja yli puolet loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista pimeimmän vuosikolmanneksen aikaan.

"Kehityssuunta on oikea, mutta parannettavaa suojatieturvallisuudessa on edelleen. Niin suojatieturvallisuutta kuin liikenneturvallisuutta edistävät toimet edellyttävät pitkäjänteisyyttä ja Liikenneturva onkin kampanjoinut suojatieturvallisuuden puolesta aktiivisesti vuodesta 2011 ja työ jatkuu edelleen", summaa Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.

Viime vuosina Liikenneturvan suojatiekampanjoinnin kärkenä on kuultu slogan Sinä teet suojatien. Viesti korostaa jokaisen liikkujan vastuuta tehdä suojatiestä nimensä veroinen.

"Suojatieonnettomuudet ja läheltä piti -tilanteet nousevat usein mediassa ja keskustelupalstoilla esille voimakkaastikin. Se voi kertoa yhtäältä siitä, että suojatieturvallisuus koetaan yhteisenä huolenaiheena ja toisaalta myös suojatien arvostuksen noususta - suojateistä halutaan todella tehdä turvallinen tien ylityspaikka", Valtonen pohtii.

Alemmat taajamanopeudet lisäävät havainnointiaikaa myös suojateillä

Suojatiekeskusteluissa nousee usein esille tilanne, jossa suojatien eteen pysähtynyt ajoneuvo ohitetaan pysähtymättä. Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa tilanne ei näy usein, mutta se ei vähennä tilanteen potentiaalista vaarallisuutta. Yksi ratkaisu ongelmaan on hiljentää omaa vauhtia hyvissä ajoin, kun havaitsee suojatielle tulevan jalankulkijan.

"Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Nopeutta alentamalla kerrot muillekin kulkijoille, että nyt on jotain edessä, miksi on hiljennettävä. Jos auto pitää pysäyttää, se kannattaa tehdä reilulla turvavälillä suojatiehen. Tämä auttaa myös muita havainnoimaan suojatien ja sitä ylittävät paremmin", Valtonen sanoo.

Tehokas tapa lisätä suojateiden turvallisuutta on laskea taajama-alueiden perusnopeuksia. Se pudottaa onnettomuusmääriä ja vähentää vakavia henkilövahinkoja.

Kävelijän turvallisuuden kannalta 10 km/h nopeusero on käänteentekevä. Siinä kohdassa, missä 30 km/h nopeudella ajanut kuljettaja on sekunnin reaktioajan jälkeen jarruttamalla saanut ajoneuvonsa pysähdyksiin, on 40 km/h ajaneella kuljettajalla nopeutta vielä reilusti yli kolmekymppiä.

"Alemmalla nopeudella kuljettaja ehtii tehdä tarvittavat havainnot ja reagoida muuttuviin liikennetilanteisiin paremmin. Alhaisemmat nopeusrajoitukset taajama-alueilla ja niiden noudattaminen vähentävät onnettomuuksia ja lieventävät niiden seurauksia. Taajamien nykyisiä 40 km/h nopeusrajoituksia tulisi laajasti alentaa 30 km/h:iin alueilla, joissa on runsaasti jalankulkijoita ja suojateitä, kuten kaupunkien keskusta-alueilla ja asuntokaduilla", Valtonen ehdottaa.

Lisätietoja:

tutkimuspäällikkö Juha Valtonen, Liikenneturva, 020 7282 310

(Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva)