Arvokasta tietoa annettiin nykyisille ja tuleville valtuutetuillle SOTE:sta.

Iltakoulukutsun kuuli valitettavan harva valtuutettu, mutta siitä huolimatta saatiin aikaiseksi erittäin mielenkiintoinen ja antoisa keskustelu tästä ajankohtaisesta teemasta.

Mikael Palola valotti vankalla asiantuntemuksellaan Sote-uudistuksen tämän hetkistä tilannetta ja peilasi uudistuksen mahdollisia vaikutuksia nimenomaan Kyyjärven näkökulmasta. Alustuksessaan hän kantoi huolta siitä, että yksittäiset kunnat tekevät juuri nyt valtakunnallisen uudistuksen kynnyksellä pitkiäkin sopimuksia yksityisten toimijoiden kanssa, ja siten sitovat tulevan maakunnan kädet ja myös taloudelliset resurssit vuosiksikin eteenpäin. Kuntalaisen kannalta keskiöön nousevat ns. Sote-keskukset, joiden saavutettavuuden edellytettään uuudistuksessa olevan puolen tunnin säteellä. Mihin nämä Sote-keskukset perustetaan ja kuinka monia niitä hallinoi julkinen taho ja kuinka monta yksityinen, ei Palolan mukaan luonnollisesti ole vielä tiedossa. Hänen näkemyksen mukaan maakunnalla palvelujen järjestäjänä ei sinällään ole mitään yksityisiä toimijoita vastaan, kunhan vaan toiminta on laadukasta ja myös kustannustehokasta.

Ilari Heikkinen Coronaria Oy:stä kertoi jo 75 kunnan tehneen päätöksen Sote-palvelujen ulkoistamisesta joko kokonaan tai osittain. Kyyjärveltä katsottuna lähin sellainen kunta on Soini ja Kinnulassa on parhaillaan kilpailutus käynnissä. Heikkisen mukaan maakunnan käsien sitominen pitkillä sopimuksilla on estettävissä erillisellä irtisanomispykälällä, joka esimerkiksi heillä on kirjattuna Posion kunnan kanssa tehtyyn sopimukseen. Hänen mukaansa kuntien huoli palvelujen saatavuudesta ja kustannusten ennakoitavuudesta ovat keskeisiä tekijöitä niiden aktivoitumisessa keskustelemaan mahdollisuudesta ulkoistaa palveluja. Hän näki kuitenkin, että Kyyjärven kunnan väestöpohja ei pelkästään mahdollista tällaista vaihtoehtoista mallia. Vaihtoehtoinen tuotantomalli edellyttäisi isompaa väestöpohjaa esim. siten, että Kyyjärvi ja Karstula muodostaisivat eräänlaisen kuntaparin tai sitten että kaikki viisi Saarikan kuntaa valitsisivat tämän tien. 

Eino Nissinen esitteli uuden työnantajansa MedGroup Oy:n toimintamalleja palvelujen tuottamisessa ja organisoinnissa. Hänen mukaansa kuntien tilanne tulee uudistuksen myötä muuttumaan varsinkin ikäihmisten kohdalla. Kun uudistuksen jälkeen maakunta järjestää esim. ikäihmisten palvelut suoraan valtiolta tulevilla taloudellisilla resursseilla, mahdollistaa tämä sen, että kuntalaisten on ikäännyttyään entistä helpompi jäädä tai palata kotikuntaansa. Ikäihmiset tuovat kuntiin elinvoimaa ja työpaikkoja ja Nissinen arvelikin kuntien panostavan tähän kohderyhmään tulevaisuuden kuntamarkkinoinnissa entistä enemmän. MedGroup hyödyntää palvelujen tuottamisessa hyvin pitkälle uutta teknologiaa ja esimerkiksi Lapinjärvellä on vanhusten asumis- ja kotipalveluissa saavutettu hyviä tuloksia niin henkilökunnan kuin asiakkaiden mielestä.

Paikalla olleet valtuutetut näkivät tärkeänä tällaisen keskustelun ja monessa puheenvuorossa luonnollisesi kannettiin huolta nimenomaan kyyjärvisten tulevasta palvelutasosta. Valtuutettu Juha Peltola toivoi uudistukselta tehokkuutta, jolla avunsaanti varmistettaisiin mahdollisimman lyhyessä ajassa. Lähipalvelut ovat hänen mielestään tärkeitä, mutta niistä ei saa muodostua välipysäkkejä jotka resurssipulan vuoksi viivyttävät hoitoon tarvittavan asiantuntijaavun saamista.

Jouni Saukko ihmetteli puheenvuorossaan niitä kustannuksia, joita on arvioitu muodostuvan uudistuksessa tiedon integroinnista. Kustannusten on arvioitu olevan miljardiluokkaa, ja ne ovat Saukon mukaan vahvasti ylimitoitettuja. 

Lasse Sauramäki kantoi huolta ensivasteen toiminnasta uudistuksen jälkeen. Hänen mukaansa tilanne on jo nyt huonontunut merkittävästi ja mikäli uudistuksen myötä kehitys jatkuu, niin pienissä kunnissa turvattomuus lisääntyy. 

Elina Honkola tiedusteli miten uudistuksessa huomioidaan työterveydenhuolto jatkossa. Asiantuntijoiden mukaan kyseinen toiminto tultaneen avaamaan kilpailulle uudistuksen yhteydessä ja sen käynnistyessä. Lakimuutoshan oli  vireillä jo parisen vuotta sitten, mutta päätettiin sitten aikataulullisesti siirtää  uudistuksen yhteyteen.

KD:n valtuustoryhmän edustajat Lasse Kainu ja Lauri Lahtinen kantoivat puheenvuoroissaan huolta palvelujen saatavuudesta tulevaisuudessa. Lahtinen arveli oman näkemyksensä olevan, että ulkoistaminen sinällään on varteenotettava vaihtoehto, mutta aikaikkuna suhteessa uudistuksen käynnistymiseen ehtinee sulkeutua.

Lasse Kainu totesi omassa puheenvuorossaan, että Kyyjärven osaltahan tilanne on se, että päätäntävalta mahdollisessa ulkoistuksessa ei ole Kyyjärven kunnassa vaan Saarikan valtuustossa. Toimepiteiden tulisi mahdollisessa ulkoistusprosessissa lähteä sieltä. Mikael Palola vahvisti Kainun näkemyksen oikeaksi.

Iltakoulussa käyty keskustelu oli erittäin vilkasta ja paikalla olleet luottamushenkilöt olivat tyytyväisiä tilaisuuden antiin. Luonnollisesti olisi ollut toivottua, että sisältö olisi kiinnostanut useampaa luottamushenkilöä.

Seuraava nykyisten ja uusien valtuutettujen yhteinen iltakoulu järjestetään Kannonkosken Piispalassa 17. toukokuuta. Iltakoulu on yhteinen myös Kannonkosken kunnanvaltuuston kanssa. Iltakoulun teemana on näiden kahden kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen ja hiljattain käynnistyneen yhteistyön tiivistäminen kuntien ja yritysten välillä. Toivottavasti kyseiseen iltakouluun saadaan laajempi edustus myös Kyyjärveltä.