Kirvestä kivveen

Muistan, että lapsena se anto turvallisuuvven tunteen ku viikolla oli aina sama järijestys. Arkena tehtiin työtä ja pyhänä huilattiin. Myö kersat käytiin koulua, isä kuluki rakennus- tai mehtätöissä, äiti emännöi kotona. Lauantai oli koulupäivä, kaupat meni kiinni jo ilta-päivällä, ei ollu sunnuntai-aukioloa. Äiti leipo nisua, siivos ja lämmitti saunaa. Iltasella mentiin saunaan, pestiin pois työviikon hiet ja rasitukset. Ei ollu suihkuja ja kylypyammeita siihen aikaan. Pyhänä pantiin vähän parempaa vaatetta päälle ja lähettiin kylläilemmään.

Lauantaina äiti siivos. Ei ollu vielä palijon apuvälineitä. Harijalla laastiin ja luutturetulla pestiin lattiat. Joskus lauantai-iltapäivällä naapurin mummu pistäänty tervehtimmään ja kertomaan kuulumisia. Joka kerta sillä oli sama vitsi:" Minä näytin taas miten tehtäs jos siivottas." Päivälässä oli oikein pölynimuri. Lehtolan mummu anto sille nimen "laiskan luuta". Mitähän mummu sanos näistä nykysistä ropotti-imurista jotka hurruuttelloo itekseen ja hairasoo villakoirat kitusiisa. Sinipiika oli jo parannus luuttuamisseen. Ei rengänny kyykkyä eikä könytä polovillaan pitkin lattiaa. Sinipiika kesti aikasa, sitten alako sieni irtoilemmaan.

Sitten tuli markkinoille käänteentekevä keksintö, Matto-Mikko. Kylällä kuluki mies sitä esittelemässä ja myömässä. Meille se pistäänty yhtenä lauantaina. Äiti oli justiin saanu siivottua ja levittäny puistellut ja tuuletetut matot lattialle. Miten se konsulentti tai mikä lie assistentti osaskin tulla sopivalla hetkellä. Se rupes esittelemään ja kehumaan sitä vekotintaan. Mattoja ei renkää ollenkaan viijjä pihalle, siinä vain lattialla voi Matto-Mikolla jyystää roskat ja pölyt pois. "Emäntä on varmaan justiin puistellu nämä matot, minäpäs näytän miten palijon tehokkaampi tämä laite on", se sano. Äiti yritti estellä, mutta ei se siitä välittäny rupes vain höyläämään mattoa eestakasin. Sitten se tyhyjens Matto-Mikon säiliön vastaluututulle lattialle ja ihasteli miten palijon tuli roskaa ja pölyä vaikka oli justiin puisteltu matto. Näkyhän siinä olevan jottain nöyhtää ja langanpätkiä. Äiti oli turran näkönen. Kyllä löi esittelijä kirveesä kivveen. Ei tullu kauppoja. Jatkokoulutus ois ollu konsulentille tarpeen. Semmonen, missä perehyttään emäntien sielunelämään.