Itsenäisyyttä ja seurakuntaa juhlittiin

Pylkönmäen Mieskuoro tarjosi hienon musiikkinautinnon perjantai-illan konsertissaan. Kuoroa johti kanttori Margaret Vainio. Kuoro esitti hengellisiä ja isänmaallisia lauluja. Kuoron jäsen Raimo Suuronen oli säveltänyt ja sanoittanut monta laulua. Kuoron jäsenet Hannu Talaskivi ja Vesa Lehtomäki lauloivat soolo-osuudet.

Itsenäisyyspäivän juhlamessun tervehdyssanat lausui kunnanjohtaja Eero Ylitalo, tekstinlukijoina olivat sotaorvot Arvo Ulvo ja Matti Tamminen. Kirkkokuoro lauloi ja seurakunnan työntekijät palvelivat messussa. Seppelten lähettämispuheen piti Suvi Kantonen ja seppeltenlaskijoina olivat Helena ja Arvo Ulvo sekä Johanna ja Juha Humalajoki. Sankarihautausmaalta jatkettiin Kivirantaan, jossa oli Kyyjärven kunnan tarjoama juhlalounas. Maa-ja kotitalousnaiset olivat jälleen kerran palvelemassa meitä.

Juhlan aloitti Suomen lipun saapuminen. Lipun kantajana oli Lasse Sauramäki. Yhdessä laulettiin "Kotimaani ompi Suomi". Tervehdyssanoissa kunnanjohtaja Eero Ylitalo toi ilonsa 97-vuotiaasta Suomesta ja puhui Suomen ja Ukrainan valtioiden yhteisistä teistä ja kuinka tiet erkanivat Talvisodan alettua. Suomi puolusti urhoollisesti maataan ja säilytti itsenäisyyden. Juhlapuheen piti kunnallisneuvos Antti Hietaniemi. Hän valotti tapahtumia, jotka 97-vuotta sitten johtivat itsenäisyyteen sekä itsenäisen Suomen vaiheita, kohtalonvuosia, jälleenrakentamista. Hän loi uskoa tulevaisuuteen kotimaassamme ja kotiseudullamme, vaikka ajat ovatkin haasteellisia.

Kyyjärven kirkkokuoro esitti Annikki Kujalan sanoittaman ja Jari Kuusen sovittaman "Kotikirkon kantaatin."

Kirkkoherra Olavi Vallivaara esitti Seurakunnan historiikin. Itsenäisen seurakunnan toiminta alkoi 6.12.1944, kun Kuopion tuomiokapitulin Kyyjärvelle määräämä kirkollisten asioitten hoitaja, pastori Uuno Halme, piti ensimmäisen jumalanpalveluksen Kyyjärvellä. Kauan odotettu toive oli toteutunut 70-vuotta sitten. Senaatti oli antanut luvan itsenäiselle Kyyjärven seurakunnalle 17.4.1913. Ehtona seurakunnan itsenäisen toiminnan aloittamiselle oli, ennen kuin kirkkoherranvirka julistetaan avoimeksi: piti rakentaa kirkko ja pappila. Pappilassa oli oltava papille navetta talleineen, peltoa ja metsää. Seurakunta hankki v.1920 Könkkälä nimisen tilan keskeltä kylää, johon rakennettaisiin Kirkko, pappila ja olisi riittävästi maata ja metsää. Suurimmaksi esteeksi seurakunnan itsenäisyyden tielle tuli vuosisatainen perinne, ettei seurakuntaa voitu jakaa virassaolevan kirkkoherran eläessä. Karstulan khra Oskari Vesamaa kuoli v.1940. Sodan takia seurakuntahanke viivästyi ja vasta 1.12.1944 Kuopion tuomiokapituli määräsi Kyyjärvelle oman papin. Pappila valmistui v.1946 ja Kirkko 1953. Täysin omaksi seurakunnaksi ja kirkkoherrakunnaksi Kyyjärvi pääsi 1.3.1955, jolloin se sai oman kirkkoherran. Ensimmäisenä kirkkoherrana toimi "kirkonrakentaja" Martti Martikainen. Kun Lapauan hiippakunta perustettiin v.1956, siirrettiin Kyyjärvi muiden Keski-Suomen seurakuntien mukana siihen. Kyyjärven oma hautausmaa oli vihitty käyttöön v.1931 ja siunauskappeli rakennettiin v.1966. Viimeinen itsenäisyyteen liittyvä suuri päätös tehtiin Kyyjärven kirkkovaltuustossa 23.2.2006, kun Kyyjärvi päätti liitosneuvottelut Saarijärven ja Perhon kanssa. Päätettiin olla itsenäisiä ja seurata Kyyjärven kunnan tekemiä ratkaisuja. Ilman tätä päätöstä ei seurakunnan itsenäisen toiminnan juhlaa olisi vietetty historiallisella paikalla Itsenäisyyspäivänä. Kivirannan paikalla sijaitsi ennen Evankeliumiyhdistyksen rukoushuone, joka toimi Kyyjärven ensimmäisenä kirkkona vuosina 1945-1953.

Juhlan juontaja Suvi Kantonen näytti päätteeksi Kyyjärven kameraseuran diaesityksen. Ihmettelimme, miten hienoja paikkoja Kyyjärveltä löytyykään? Päätteeksi laulettiin "Maamme" laulu ja lippu poistui, juhlakahvit päätti hienon juhlan.

Kuvat: Jaakko Koskelo