Ilmaston lämpeneminen

Joka vuosi talvea kohti mentäessä lapset alkavat entistä enemmän odottaa lumen tuloa. Vuoden ensimmäisten lumihiutaleiden näkeminen on lapsille, kuin toinen syntymäpäivä. Lumen kasauduttua kinoksiksi, rakennellaan toinen toistaan mahtavimpia linnoja tai lumiveistoksia. Lumisodan leikkiminen tuo myös hymyn lasten huulille. Tämä ilo voi kuitenkin olla kuihtumassa pois.

Ilmiö, joka uhkaa lumen tuloa on ilmaston lämpeneminen. Se tarkoittaa viime vuosikymmeninä tapahtunutta maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua ja sen arvioitua jatkumista. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan ilmaston lämpeneminen on ollut havaintojen perusteella kiistaton tosiasia, joka suurimmaksi osaksi johtuu ihmiskunnan aiheuttamista kasvihuonekaasu- ja nokipäästöistä.

Myös valtamerten lämpeneminen ja jäätiköiden sulaminen vauhdittavat lämpenemistä, koska ne sitovat suuren määrän energiaa. Eniten ilmaston lämpeneminen johtuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja maataloudessa. Maailman laajuisella lämpötilojen nousulla on lukuisia vaikutuksia, kuten merenpinnan nousu ja sademäärien muutokset, joiden seurauksena äärimmäisen sääilmiöiden yleisyyden ja voimakkuuden arvioidaan kasvavan. Muita seurauksia ovat muun muassa viljelysrajojen muuttuminen ja joidenkin eliölajien sukupuutot.

Ilmaston lämpenemisestä on kuitenkin käynnissä julkinen keskustelu, joka etsii ratkaisuja ilmaston muutoksen hillitsemiseen ja miettii siitä koituvia kuluja. Maailman valtioista suurin osa on ratifioinut Kioton pöytäkirjan, jonka tavoitteena on kasvihuone päästöjen hillitseminen.

Tavallinen kansalainenkin voi vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen omilla valinnoillaan. Koulu- tai työmatkan kulkemiseen voi auton sijasta valita lihasvoiman. Pyöräile tai kävele mikäli se on mahdollista, siitähän saa myös hyötyliikuntaa. Vältä lentämistä kotimaan sisällä, valitse sen sijaan juna, jos mahdollista.

Älä lämmitä turhaan. Alenna huoneiden lämpötilaa yhdellä asteella, energiaa säästyy heti. Rakennusten lämmitys vie lähes viidenneksen energiasta. Sähkön säästäminen muutenkin on hyödyllistä. Niiden valojen ja laitteiden sulkeminen, joita ei tarvita on hyödyksi sähkölaskun suuruuden kannalta. Näin säästyy rahaa ja sähköä. Jos jokin vanha kodinkone menee rikki valitse tilalle tehokkaampi laite, koska se kuluttaa kaksi kertaa vähemmän sähköä kuin vanhat laitteet.

Kierrättäminen on myös tärkeää. Kodinjätteiden lajittelu bio- ja sekajätteisiin on järkevää. Lisäksi metallitölkit ja lasipurkit on syytä viedä niille tarkoitettuihin kierrätysastioihin. Lihan tuotantoon Suomessa kuluu suuri määrä metaania. Tämän vuoksi kannattaa kerran tai useammin viikossa syödä kasvisruokaa. Kasvisten suosiminen on myös halvempaa kuin lihan ostaminen.

Tällaisilla arkipäivän valinnoilla on suuri merkitys ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen.