Ystävänpäivä tervehdys

Ne halkovat ilmaa levein siipein,
sujahtavat ohitseni kuin ohjukset
nuo ihanat ystävämme muuttolinnut,
taas ne täyttää maan

Ne lentävät yli niittyjen
yli soiden vetisten ja aukeiden
tervehtien meitä pimeän talven jälkeen,
riemusta kiljuen, kisaillen.

Mikä minä oon ?
Miksi linnun lailla laulaa en voi,
visertää, huutaa tai kiljua
riemusta kiljua.
Tai juosta kirmaista,
kukka nurmen poikki, syliin metsikön,
miksi en voi ?

Sydän kylmä, jäässä minun vielä on.
Kuka roudan sulattaa, missä, rinnallain kulkija viipyy,
missä, hän on ?

Kuka kanssani kulkee taivaan sinehen,
tai pesän uuden rakentaa
kallion kolohon,
turvaisaan kolohon,
kuka kanssain hiljaa istuu.

Pilvet poistuu,
yllä taivaan sini,
auringon säde lämmittää,
ystävän nään.
Käsi olalleni laskeutuu
hän lohduttaa.
jyvän - kuolemattoman tarjoaa
minä syön - hänkin syö.

Jää sydämestäin sulaa
routa rikkoutuu.
riemulauluun ratkeaa nyt suu.
Lintuin lailla laulan
kukkakedot hymyää
metsä sulouneen tuudittaa,

Taivaan sini
lämpö auringon
sydämeni riemulaulun virittää.

Taina Noponen