Kuntalaiskyselyn yhteenveto kuntaliitossuunnasta

Kuntalaiskysely mieluisimmasta kuntaliitossuunnasta - tiedontarve oli erityisesti suunta maakuntana. Kyselyssä oli selvitysalueen kunnat Alajärvi, Karstula, Perho ja Saarijärvi. Myöhemmin heinäkuun lopulla tuli julki mahdollisuus neljän pienen Koon liitoksesta, mutta tämä ei ollut kyselyä aloitettaessa tiedossa. Kyselyn tulos on suuntaa-antava, mutta se otetaan huomioon. Aloite kyselyyn tuli Kyyjärven kunnanvaltuuston iltakoulussa.

Kyselyn aika oli käytännössä heinäkuu, jokunen vastaus myöhästyi, mutta ne otettiin silti huomioon. Vastauksia tuli sekä eero.laestera@kyyjarvi.fi osoitteeseen että kunnantalolle. Vastaukset edellytettiin nimellä, mutta ne ovat silti luottamuksellisia. Toiveena oli, että vastauksessa olisi mainittu vastaajan kylä. Kunnantalolla viranhaltijavoimin varmistettiin vastaajien kyyjärveläisyys.

Vastausten laatu oli yllättävän hyvä. Kuntalaiset olivat jaksaneet kirjoitella myös asiallista vapaata sanaa, vastauksissa otettiin kantaa uuden kunnan rakenteeseen, päätöksentekijöiden koostumukseen yms. Nämä pitkätkin kommentit on noteerattu ja otetaan jatkotyössä huomioon. Kuntalaiset olivat siis aktiivisia, asiallisia ja ennen kaikkea rakentavia!

Vastauksia tuli 153, joista ilman nimeä kaksi, kolme kesäasukasta ja kaksi muualla kuin Kyyjärvellä asuvaa. Myös useat valtuutetut tai varavaltuutetut vastasivat - nämä seitsemänkin poistettiin vastauksista. Poistettiin 14.

Lopullisiin vastauksiin luettiin 139 vastausta. Määrää voi pitää hyvänä, vaikka tilastollinen pätevyys onkin vaatimaton. Jos kunnassa on täysikäisiä hiukan yli tuhat, vastaa määrä noin 15%:ia täysikäisistä. Määrän voi tulkita myös niin, että kuntajako tai kuntajaon suunta ei kiinnosta isoa osaa kuntalaisista.

Osassa vastauksia koko perheen kaikki /useat nimet olivat mukana. Osa vastauksista oli sellaisia, joissa ykkösvaihtoehdoksi laitettiin useimmiten Karstula ja Saarijärvi, mutta myös muita kombinaatioita oli. Vastauksen summat yhteenlaskettuna tulee siis enemmän kuin mikä vastaajien lukumäärä oli. Kylien kesken ei tullut erityisiä jakaumia, lähellä Alajärveä toivottiin Alajärvelle.

Maakunta?

Keskeisin ja aktiivisesti kuntajakoselvittäjää kohtaan ohjatuin kysymys on juuri maakunnan suunta. Akselilla Keski-Suomi - Etelä-Pohjanmaa -Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi voitti selvästi, pelkästään Keski-Suomen kannalla, ilman erityistä mainintaa kunnista oli 32 vastaajaa. Tähän päälle yksittäisinä kuntina Karstula sai 37 ääntä, Saarijärvi 26 ääntä - myös Neljän Koon yhteenliittymä, samoin viiden Keski-Suomen kunnan yhteenliittymä sai 12 ääntä, vaikka neljän koon ja viiden kunnan yhdistelmä ei ollut edes vaihtoehto. Keski-Suomi sai kaikki yhteen laskien kaikilla kombinaatioilla 105 ääntä.

Etelä-Pohjanmaa, Alajärvi sai siis 42 ääntä. Määrä ei ole yhtä suuri kuin Keski-Suomen maakuntasuunta, mutta se on edelleen suuntautumisvaihtoehto: Alajärvi oli useassa vastauksessa kakkos- tai kolmosvaihto sille, jos sopuun ei päästä.

Perhon kannalla oli 6 äänestäjää.

Perustelut

Keski-Suomen suuntaa perusteltiin yleisimmin Saarikalla. Hyvin yleinen perustelu oli asioimissuunta ja ikuisesti olevat maakunta- ja lääniperusteiset juuret, mutta tätä toisaalta vähäteltiin ja muistettiin, kuinka lähellä läänimuutos kuitenkin oli. Vastauksissa Etelä-Pohjanmaan suuntaa hyvänä paheksuivat jonkin verran julkista mielipidevaikuttamista Keski-Suomen hyväksi perusteilla, jotka eivät nykypäivän enää päde. Alajärven suuntaa pidettiin hyvänä myös valtasuhteet rikkovalla uudella ajattelulla, toisaalta Alajärven suuntaa varoteltiin Lehtimäen liitoksen toteutumisella. Alajärven vahvaa taloutta korostettiin.

Osa vastaajista oli sitä mieltä, että liitokselle pitäisi saada jatkoaikaa. Perusteluna oli usein sote. Näitä oli selvästi vähemmistö kaikista, ehkä 20% - useimmat näistäkin asettivat Keski-Suomen liitoksen toteutumisvaihtoehdossa paremmaksi kuin Etelä-Pohjanmaan.

Taloustilannetta pidettiin yllätyksellisenä, monissa vastauksissa oltiin oltu saadun informaation tai informoimattomuuden perusteella sitä mieltä, että kunnan taloudessa ei ole mitään hätää. Jatkossa saattaisi olla hyvä, että tilannetta tiedotettaisiin enemmän. Keskeisenä pidettiin päätöksentekijöiden, ei niinkään operatiivisen johdon roolia. Eturivissä olevien päätöksentekijöiden ulostuloa ja profiilin nostoa toivottiin. Joissakin vastauksissa uskottiin, että valorahoilla voitaisiin vielä pelastaa kunta.

Jonkin verran otettiin kantaa myös siihen, mikä ei ainakaan käy, näitä vastauksia oli yksittäistapauksina, eniten antipatiaa herätti Saarijärvi, mutta jonkin verran myös Alajärvi ja Perho.

Poistetut vastaukset olivat yleisesti Keski-Suomen kannalla, kaksi Alajärven.

Jatko

Kuntajakoselvitystyössä odotetaan nyt Kannonkosken ja Kivijärven mahdollista uutta mielenilmaisua kuntajakotyöhön mukaan. Tämä pitää tulla valtuustotasoisena elokuun loppuun mennessä. Tätä ennen ei edetä. Kun lopullinen tilanne selviää, kuntajakoselvittäjä tekee päätöksen lopullisesta kuntajakoselvitysalueesta.

Kun kuntajakoselvitystä tehdään taloudellisin perustein, erityisenä kuntajakoselvityksenä, kuntajakoselvittäjä tekee aina esityksen kuntaliitoksesta. Valtioneuvosto käyttää lopullista päätösvaltaa. Ennen valtioneuvoston päätöstä kuntajakoselvittäjä voi myös alistaa asian erityistilanteissa kansanäänestykselle. Kuntajakoselvittäjällä ei ole toimivaltaa lopettaa selvitystä eikä olla tekemättä lopullista esitystä kuntajaosta.

Eero Laesterä
HT, ministerin määräämä erityinen kuntajakoselvittäjä