Terveellisempään elämäntapaan siirtymistä ei kannata jättää niin sanotusti viime tippaan, sillä päivittäisillä valinnoilla on kauaskantoista vaikutusta riskiin sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja syöpiin. Terveelliset elämäntavat eivät välttämättä estä sairastumista, mutta voivat lykätä sitä ja edistävät toipumista.

Terveellisessä elämässä on hyvä muistaa myös ravinnon, liikunnan, unen, stressin ja ihmissuhteiden merkitys. Terveitä elintapoja ei kuitenkaan tarvitse lähteä hampaat irvessä suorittamaan (ja tavoittelemaan taivaita), vaan pienillä arkisilla valinnoilla voi saada aikaan suuren vaikutuksen. Tähtäimessä voi olla suurikin muutos, mutta esimerkiksi kuntoilu on helpompi aloittaa lyhyillä lenkeillä kuin maratonilla ja stressin vähentäminen hivenen pidemmillä yöunilla.

Tiedätkö sinä kolesteroliarvosi?

Kolesteroliarvot eivät tunnu tai näy ulospäin, vaan ne täytyy selvittää mittaamalla. Hoikankin ihmisen kolesteroliarvot voivat olla koholla, sillä taipumus korkeisiin arvoihin voi olla myös perinnöllistä. Aikuisen kolesteroliarvot on hyvä tarkistaa 3–5 vuoden välein.

Tiesitkö, että…

• Lähes 60 prosentilla 30 vuotta täyttäneistä eli yli miljoonalla suomalaisella on kohonnut veren kolesterolipitoisuus ja lähes joka toisella sitä ei ole aiemmin diagnosoitu.
• Aiemmin diagnosoimaton kokonaiskolesteroli on yleinen etenkin 30–39-vuotiailla.
• Eniten kohonneita kolesteroliarvoja on 40–49-vuotiailla miehillä ja 50–59-vuotiailla naisilla.

Lähde: Sydän.fi