KOULURUOKAILU
Hyvinvointi
Teksi ja kuvat Marjo Villman
Kyyjärven kunta
Minna Pitkänen
KOULURUOKAILU
Kouluruokailu on tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Kouluateria on suunniteltu siten, että se on ravitsemuksellisesti tasapainoinen, kun kaikki aterianosat nautitaan. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Jokainen ruokailu on kasvatustilanne, jossa oppilaat tutustuvat uusiin ruoka-aineisiin, oppivat makuja ja rakenteita, syömisen perustaitoja.
Kolmen vuoden päästä, vuonna 2028 tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun kouluissa aloitettiin tarjota ilmaista kouluruokaa.
Kouluissa tarjottu ruoka on muuttunut yhteiskunnan myötä ja jokainen vuosikymmen kertoo oman aikansa Suomesta.
1940-1950 luvuilla tarjottiin puuroa, velliä ja keittoja. 1960- luvulla laatikot ja pataruoat tulivat kouluihin. 1970- luvulla lautaselle saatiin raasteita, kanaviillokkia ja jauhemaksapihviä. 1980- luku toi makuja maailmalta, kun spagetti bolognese tuli ruokalistoille, myös kanankoipia ja jälkiruokia alettiin tarjota. Lapsista tuli asiakkaita, joilta kysyttiin ruuasta mielipiteitä.
1990- luvun lama poisti kanakoivet listoilta. Maksaruokien liika A-vitamiinipitoisuus poisti ne kokonaan listasta. Lapset saivat ottaa itse ruokansa ja kouluihin saapuivat erilaiset teemaviikot. 2000- luvulla otettiin harppaus ruokakasvatuksessa ja ruuasta tuli kasvatuksellinen osa koulupäivää. Lasagne ja tortillat heijasteli kansainvälistymistä ja keittäjistä tuli kokkeja. 2010- luvulla on reagoitu ajankohtaisiin teemoihin, kuten ruokahävikkiin ja kasvisruokaan.
Nopolan koulun keittiöllä koululaisten ja päivähoitolasten ruokailusta vastaa kaksi touhukasta naista, Meeri Honkalehto ja Marjo Villman. He kuuntelevat oppilaitten toiveita, pitävät teemaviikkoja, toiveruokapäiviä ja osa juhlapyhistä on lukittuna listoille. Ruokalistoja vaihdetaan puolivuosittain ja niistä löytyy perussuosikkeja, uusia ruokia ja lasten toiveita. Ruokasalin somistus saa myös osansa vuodenaikojen mukaan
Kouluruokailu on tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Kouluateria on suunniteltu siten, että se on ravitsemuksellisesti tasapainoinen, kun kaikki aterianosat nautitaan. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Jokainen ruokailu on kasvatustilanne, jossa oppilaat tutustuvat uusiin ruoka-aineisiin, oppivat makuja ja rakenteita, syömisen perustaitoja.
Kolmen vuoden päästä, vuonna 2028 tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun kouluissa aloitettiin tarjota ilmaista kouluruokaa.
Kouluissa tarjottu ruoka on muuttunut yhteiskunnan myötä ja jokainen vuosikymmen kertoo oman aikansa Suomesta.
1940-1950 luvuilla tarjottiin puuroa, velliä ja keittoja. 1960- luvulla laatikot ja pataruoat tulivat kouluihin. 1970- luvulla lautaselle saatiin raasteita, kanaviillokkia ja jauhemaksapihviä. 1980- luku toi makuja maailmalta, kun spagetti bolognese tuli ruokalistoille, myös kanankoipia ja jälkiruokia alettiin tarjota. Lapsista tuli asiakkaita, joilta kysyttiin ruuasta mielipiteitä.
1990- luvun lama poisti kanakoivet listoilta. Maksaruokien liika A-vitamiinipitoisuus poisti ne kokonaan listasta. Lapset saivat ottaa itse ruokansa ja kouluihin saapuivat erilaiset teemaviikot. 2000- luvulla otettiin harppaus ruokakasvatuksessa ja ruuasta tuli kasvatuksellinen osa koulupäivää. Lasagne ja tortillat heijasteli kansainvälistymistä ja keittäjistä tuli kokkeja. 2010- luvulla on reagoitu ajankohtaisiin teemoihin, kuten ruokahävikkiin ja kasvisruokaan.
Nopolan koulun keittiöllä koululaisten ja päivähoitolasten ruokailusta vastaa kaksi touhukasta naista, Meeri Honkalehto ja Marjo Villman. He kuuntelevat oppilaitten toiveita, pitävät teemaviikkoja, toiveruokapäiviä ja osa juhlapyhistä on lukittuna listoille. Ruokalistoja vaihdetaan puolivuosittain ja niistä löytyy perussuosikkeja, uusia ruokia ja lasten toiveita. Ruokasalin somistus saa myös osansa vuodenaikojen mukaan
