Mielestäni Suomessa pitäisi puhua enemmän väestötilastoista ja syntyvyydestä, jotka luovat raamit koko toiminnalle. Myös hyvinvointialueet menettävät väestöään samaan aikaan kun väestö vanhenee ja palveluntarve kasvaa sekä työtekijöistä on pulaa. Jokainen poistunut ihminen vie myös rahaa mukanaan ja sote-henkilöstön huutava pula on globaali ongelma. Väestötappioalueiden – niin kuntien kuin hyvinvointialueidenkin -perusongelmaa ei sote-uudistus ratkaise. Paine kasvaa edelleen. Niukkenevien resurssien myötä olisi puhuttava enemmän, miten resurssit kohdistetaan oikein. Millaisena hyvinvoivana Suomena me haluamme itsemme nähdä, ja miten Suomi pärjää tulevaisuudessa? Tulevilla hyvinvointialueen päättäjillä ei ole siis helppoja päätöksiä luvassa ja siksi onkin tärkeää, että jokainen kuntalainen käyttää ääntänsä tulevissa aluevaaleissa. Meidän kunnastakin on hyviä ehdokkaita tarjolla.
Hyvinvointialueiden myötä kuntien talouden ennustettavauus paranee, kun sote-menot lähtevät. Toisaalta talous pienenee ja sitä kautta myös liikkumavara ja lähidemokratia vähenee. Tulevien valtuutettujen ei pitäisi olla kuntiensa edustajia vaan alueensa päättäjiä, jotta pienet kunnat huomioitaisiin paremmin. Väestön perusteella Jyväskylä kattaa 53 % maakunnan väestöstä, joten luultavasti maakuntakeskuksen painoarvo kasvaa. Hyvinvointialueen myötä Sote-hankinnat keskittyvät, mikä lisää maakuntakeskuksen verotuloja ja toisaalta nakertaa paikallista elinvoimaa reuna-alueilta entisestään. Miten esimerkiksi kaikki tukipalvelut jatkossa tuotetaan?
Toivon, että Kyyjärvellä on jatkossakin hyvät ja toimivat sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut. Silti vähän huolettaan, miten maakunnan laitamalla pienen kunnan tarpeet huomioidaan. Asukkaita pitää kohdella tasavertaisesti ja peruspalveluita tarvitaan myös lähellä tuotettuina.
Palveluverkon säilymisen onnistumiseksi en poissulkisi palveluseteleiden käyttöönottoa. Uskon, että palveluseteleistä pieni kunta hyötyisi eniten. Silloin maakuntarajoilla ei olisi merkitystä ja työterveyspalvelut sekä hammaslääkäripalvelut saataisiin paremmin lähellä tuotetuiksi. Kyyjärvellä on tällä hetkellä lääkäripalvelua kaksi kertaa viikossa. Palveluseteleiden käyttöönotto voisi mahdollistaa myös työterveyshuollon palvelut paikalliseksi, jolloin lääkäripalvelut voisivat jopa parantua. Kyyjärvellä on paljon työpaikkoja ja sitä kautta tarvetta myös paikalliselle työterveyspalveluille. Ei ole työnantajan edunmukaistakaan, että työntekijät käyvät naapurikunnissa asti työterveyshuollosta. Kun kilpailuttaminen suoritettaisiin alueellisesti, löytyisi varmasti yksityinen palveluntarjoaja. Nyt pelkälle Kyyjärvelle ei varmasti löytyisi yksityistä tuottajaa.
Kyyjärven työttömyys on Keski-Suomen alhaisin 6,8 %. Tämän eteen olemme tehneet päämäärätietoisesti työtä. Kyyjärvellä on mm. esimerkillistä ja monipuolista kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttava työtoimintakin kuuluu soten alaisuuteen ja on jatkossa hyvinvointialueen päätettävänä, miten sitä toteutetaan. Pelkään, että syrjäytyminen ja eriarvoistuminen sekä työttömyysprosentit kasvaisi, jos perustetaan isoja kuntoutusyksiköitä. Kunnat ovat siihen jatkossakin oiva yhteistyökumppani, lähellä asiakkaita. Ei isot yksiköt tuo automaattisesti parhaita tuloksia ja ole edullisimpia kokonaiskustannuksissa.
Kyyjärven paloasemalla on myös erittäin toimiva VPK. Kyyjärvi sijaistee valtateiden risteyksessä, joten hälytystehtäviä on enemmän kuin syrjäisissä samankokoisissa kunnissa. VPK toiminnassa on aktiivisia henkilöitä, joilla on erityisalan osaamista. Lähtövalmius ja vapaaehtoisuuteen perustuva työ on hienoa ja elintärkeää. Monesti pelastuslaitoksen henkilökunta on tapahtumapaikalla ennen ambulanssia. Tämän lisäksi he tekevät paljon ennaltaehkäisyä ja kansalaisneuvontaa, jota tarvitaan tulevaisuudessakin.
Kyyjärven vanhainkodissa ja kotihoidossa saadaan arvokasta hoitoa. Ikäihmisille ja heidän perheenjäsenilleen on tärkeää, että vanhuksille tuodaan palveluita kotiin mahdollisimman pitkään ja vasta voimien heikentyessä koittaa aika vanhainkotiin. On ensiarvoisen tärkeää, että vanhus saa viettää viimeiset päivänsä oman kunnan alueella olevassa vanhainkodissa. Läheiset voivat käydä heitä helposti katsomassa ja antamassa turvaa ja huolenpitoa, joka parantaa vanhuksen kokemaa laatua ja arvostusta.
En haluaisi nähdä uhkakuvaa, että kaikki palvelut keskitettäisiin ja Kela-taksikyydit yleistyisivät. Toivonkin, että tulevat päättäjät ottavat päätöksenteossa huomioon hyvinvointiasemien palvelutarjonnassa myös paljon puhutut ilmastomuutokset ja päästöt. Riittävät lähipalvelut vähentävät ylimääräistä liikkumista ja aikaa, mikä on usein ikäihmisille ja lapsiperheille vaikeaa. Ei potilaiden kuskaaminenkaan ihan ilmaista ja ympäristöystävällistä ole.
Rakennetaan yhdessä hyvä ja yhdenvertainen, eri alueet huomioiva maakunta, missä myös reuna-alueista ja sen asukkaiden hyvinvoinnista huolehditaan tasavertaisesti. Erikoissairaanhoidon kulut ja jonot sekä kustannukset vähenevät, jos ennaltaehkäisy ja kevyemmät hoitomuodot toimivat. Panostetaan lähipalveluissa siihen, että lääkärille ja hoitoon päästään ajoissa, toki myös digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntäen.
Tiina Pelkonen
Kyyjärven kunnanjohtaja
