Perjantaina saavuimme aurinkoisen Saukkolammen rannalle n. klo 18.30. Ensimmäisenä kertasimme retkipaikan säännöt, tutustuimme leiriohjelmaan sekä toisiimme, sillä olimme saaneet mukaan seikkailijan Tikkakosken partiolaisista. Kiersimme seuraavaksi alueen ympäri, ja tämän jälkeen oli vuorossa vapaata oleilua. Yhtäkkiä kuulimme jätskiauton tunnusmusiikin, ja leirikiska avasi ovensa. Kioskista sai ostaa erilaisia herkkuja, mutta maksamiseen käytetty valuutta vaihtui päivittäin. Ensimmäisenä päivänä karkkia taisi saada kävyillä. Leirin avajaisissa lauloimme ja kisasimme joukkueittain partiotietämyksessä. Kesken kisan lammelta kajahti huuto. Meidät oli huomannut Saukkolammen vartija, joka tiedusteli keitä olemme ja millä asialla. Kuultuaan meidän olevan partiolaisia, hän antoi meidän luvan jäädä. Ja saisimme pitää sen, mikä on suuren rastin alla. Outoa. Tätä hetken ihmeteltyämme siirryimme iltapalaan, iltatoimiin ja telttoihin nukkumaan.
Lauantaina heräsimme ikivihreisiin sulosäveliin: “Voiko ihanammin päivän enää alkaa, onko ihanampaa aamua kuin tää…”. Marjaanan herätyspravuuri saa väkisinkin hymyn huulille, eikä kukaan voi nousta väärällä jalalla aamupuurolle. Aamupalan jälkeen jatkoimme edellisenä päivänä hyväksi havaituilla joukkueilla taistelulinnakkeiden rakentamista, sillä iltapäivällä olisi luvassa vesisotaa. Tämän jälkeen maalasimme molemmille joukkueille liput. Seuraavaksi osa jäi mökkiin pilkkomaan kasviksia, ja osa suuntasi kotaan paistamaan trangioilla pekonia sekä sipulia. Viimeksi jouduimme makaronin valmistumista trangioilla odottamaan melkoisen kauan, joten se valmistettiin mökin keittiössä. Lopuksi ainekset yhdistettiin, ja mukaan lisättiin Koskenlaskija-juustoa, mustapippuria sekä tuoretta basilikaa. Tulipa muuten melkoisen maukas mukaelma pasta carbonarasta, jonka pussiversio oli seikkailijoiden suosikki Sysilammen haikilla. Ruuan jälkeen oli luvassa vapaata aikaa mm. pelata ja piirtää. Sai myös suunnitella ohjelmaa Keskiäisiin (keskileirin juhla), jotka päätettiin myös pitää keskellä päivää. Keskiäisten jälkeen jälkeen söimme jälleen. Ruuan jälkeen päälle sai vaihtaa vesisotaan sopivan asun, ja suuntasimme linnoitustemme luokse. Vesisota-aseina käytimme vesi-ilmapalloja sekä veteen kasteltuja superlon-paloja. Peliä kokeiltiin erilaisilla säännöillä, ja välillä kävimme saunassa lämmittelemässä. Kisailun jälkeen jatkettiin saunomista ja paljuilua. Kesken saunomisen lammelta kuului jälleen huutoa. Vartija halusi tällä kertaa tietää olemmeko löytäneet rastin. Kun vastasimme kieltävästi, hän kertoi sen olevan lähempänä kuin luulemmekaan. Saunomisen lomassa pohdimme jälleen vartijan sanoja. Kaikkea sitä kuulee… Saunan jälkeen söimme iltapalaa ja kävimme nukkumaan. Isommat partiolaiset saivat jatkaa yöpymistä ulkona, mutta pienten teltta ei vesikelin vuoksi ollut kovinkaan kuiva paikka yöpyä, joten siirryimme sisälle (makuupussit olimme hakeneet evakkoon jo päivällä varmuuden vuoksi).
Sunnuntai alkoi jälleen tutulla herätyksellä. Yöllä useampi oli kuullut pihapiiristä ääniä, mutta kukaan ei tunnustanut liikkuneensa ulkona yöllä. Kolmijalkaiseen tulisijaamme Jimi-Kaleviin oli ilmestynyt kuitenkin lyhty, ja lyhdyn sisällä oli viesti: rasti on selän alla. Mikä voisi olla selän alla? Päivän ohjelman aloitimme leirijumalanpalveluksella eli leirijumiksella. Samoajamme kertoi meille ystävyydestä, sen tärkeydestä, sekä siitä miten paljon hän on saanut ystäviä ympäri Suomea partion kautta. Lauloimme myös partiomessulauluja. Leirijumiksen jälkeen osa siirtyi ulos huovuttamaan juomapullonpäällisiä, ja osa suunnitteli päättäjäisten ohjelmaa. Päättäjäisissä oli sketsejä, vitsejä, ja esiintyihän meille myös Matti ja Teppo -coverduo Patti ja Tuppo. Päättäjäisten jälkeen aloitimme leirin purkamisen puolijoukkueteltasta. Maavaatteen alta paljastui punainen rasti. Ei ehditty lapiota hakea kun reippaat sudenpennut kaivoivat maasta salkun, joka oli täynnä karkkia! Karkkia tosin ei vielä saanut syödä, sillä seuraavaksi söimme lähtölounaan. Lounaan jälkeen kannoimme tavarat autoihin, hyvästelimme Saukkolammen ja suuntasimme kohti kotia.
Kiitoksia mahtavasta viikonlopusta kaikille retkeläisille, sekä kaikille apukäsille!
Kuvat: Leena Parkkonen ja Tiina Lampinen
