Menomatka tehtiin Alavuden kautta. Meillä oli Virtain lahja Kyyjärvelle, syntyperäinen virtolainen, Kaija Kaltiainen, oppaana. Koukattiin Kaijan kotikylän kautta ja saatiin kuulla monta mukavaa tarinaa Kaijalta! Ihan siinä tuli nälkä. Mutta onneksi apu oli lähellä! Mentiin NUORISOkeskus Marttisiin syömään. Siellä oli koolla muitakin nuoria. Ja unohtui siellä kertoakin, että siinä samassa paikassa Kyyjärven kuudesluokkalaiset ovat viettäneet keväisin leirikoulua.
Seuraavaksi tutustuttiin Marttisten perinnekylään. Siellä oli meille kaikille nuorille tuttuja tavaroita: vanhoja työkaluja, tuohitöitä, patoja, kahvipannuja, rukkeja ym. Olipa myös Kitusen Martin pöytä! Marttihan oli kuuluisa karhun kaataja (yli 100 täysikasvuista karhua!), joka eli 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa Virroilla. Perinnekylän opas kertoi, että Martti oli nuorena hintelä mies. Martin isä arveli, että ei pojasta ole maatalon isännäksi, kun siinä tarvittaisi vähän ruumiillista voimaa. Niinpä Martti ohjattiin polttopuita keräämään metsään, mutta loi siellä sitten uran karhunkaatajana.
Perinnekylän jälkeen pakotti jo kahvihammasta ja apua haettiin Torisevan kahvimajalta. Kun tultiin pihaan, näimme kahvimajasta vain takapuolen ja ajattelin kyllä, että ollaanko nyt tultu väärään paikkaan!!?? Mutta kyllä siinä takaseinässä selvästi luki: TORISEVAN KAHVIMAJA. Piti vielä selvittää pieni temppurata yli puiden juurten ja kivien, mutta kun sen selvitti (eikä pudonnut rinnettä alas!), aukenikin hieno näköala Alaisen Torisevan rotkojärvelle. Itse kahvila on yli 85 vuotta vanha ja sen on perustanut aikanaan Lotta Svärd -järjestö. Se oli autenttisuudessaan hyvin viihtyisä ja yllättävän tilava.
Seuraavaksi päämääräksi otettiin Virtain 250-vuotias kirkko. Se oli iso. Sisälle mahtuu 690 kuulijaa. Lauloimme Suvivirren. Viime vuonna käytiin uudessa Ylivieskan kirkossa ja nyt vanhassa Virtain kirkossa. Kyllä täytyy sanoa, että vanha on aina sentään vanha! Ja kaunis!
Kirkosta lähdimme Killinkosken tehtaalle. Siellä tutustuimme nauhamyymälään ja kirpputoriin. Monet tekivät hyviä kauppoja! Minäkin ostin kirjaillun pöytäliinan, vaikka kaappeja pitäisi alkaa tyhjentämään eikä täyttämään. Mutta kun halvalla sai!
Killinkoski oli jo vähän kotona päin ja sieltä lähdimme vielä vähän enemmän kotia kohti, Lehtimäelle. Joka käänteessä laulettiin! Honkosen Terttu järjesti meille jännitystä pitämällä meille ilmaiset arpajaiset. Kotimatkalle asti saatiin jännittää, miten käy. Monikin uneksi saavansa Tertun maalaaman Jaakobin liljan, mutta vain yksi on voittaja! Ja se meni kuljettajallemme Jari-Pekalle! No, suomme sen J-P:lle. Niin hyvin ja turvallisesti meitä kuskasi, ettei pelottanut yhtään! Kiitos Terttu ja Jari-Pekka!
Mutta ei se vielä tässä ollut! Suninsalmen ravintolassa pysähdyttiin ja syötiin kahvin kanssa uhkeat lohivoileivät, jotka nimipäivän sankari Esko Poranen vaimonsa Irjan kanssa meille tarjosi! Oli kyllä hyvät leivät! Ei tarvinnut nälissään tulla kotiin! Kiitos Esko ja Irja!
Yksi mukava juttu reissussa oli vielä se, että meillä oli mukana uusi seurakuntapastorimme Tuula Laitinen! Saimme yhdessä todeta, miten olemme taas saaneet lämminhenkisen, mukavan ja musikaalisen papin! Tuula laulatti meitä mennen tullen ja piti vielä loppumatkasta hartauden. Kiitos Tuula!
Valokuvaajana reissussa toimi Päivi Valkeinen, joka on ottanut kaikki kuvat, paitsi tuota yhteiskuvaa linja-auton edessä. Kiitos Päivi kuvauksesta!
Sää suosi meitä! Pikkuisen ripotteli joskus ajomatkojen aikana, kun vaihdoimme paikasta toiseen. Mutta kun pääsimme Kyyjärvelle alkoi sateitten sade! Pitkät ajat piti odotella autossa, että sade lakkaa. Ei sinne sekaan ollut menemistä! Että oli retkellä myös ikimuistoinen loppu!
Kiitokset vielä Kaijalle matka-ideasta ja opastuksesta! Ja kaikille teille ihanille retkeläisille iso kiitos! Matkaseura oli parasta mahdollista!
Lähdetään toisenkin kerran! Ja tulkaa kaikki seurakuntakerhoon syksyllä, tekin, jotka ette vielä ole siellä käyneet! Seuratkaa kirkollisia! Syyskuussa aloitetaan!
Ja kiitospa vihdoin viimeinen Taivaan Isälle, joka näin uskollisesti varjeli ja suojeli meitä retkellä ja antoi meidän kokea kaiken tämän!