Nopeatempoinen tietotulva ja elämäntyyli, jossa suuri osa vuorokaudesta kuluu näyttöpäätteen ja muiden sähköisten laitteiden parissa, asettavat vaatimuksia aivojen toimintakyvylle. Jatkuvaa huomiokykyä vaativat tehtävät altistavat stressille ja uupumukselle. Luovuus ja keskittymiskyky heikentyvät, jos aivot eivät saa välillä mahdollisuutta palautua rasituksesta. 

Stressi on yhteydessä elimistön tulehdustilaan ja kroonisiin sairauksiin, joten kunnollinen stressistä elpyminen on elimistön kannalta tärkeä asia. Mieli elpyy tutkitusti parhaiten paikassa, jossa kielteiset ajatukset unohtuvat, ja joka saa mielen lumoutumaan. Kauniit luontokohteet nimetään useimmiten tällaisiksi elvyttäviksi mielipaikoiksi. Myös fyysinen aktiivisuus edistää psyykkistä hyvinvointia.

Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat osa suomalaista kulttuuria, elämäntapaa ja vapaa-aikaa. Suomalaiset valitsevat mieluiten liikuntapaikakseen joko aidon tai rakennetun luontoympäristön. Luontoympäristössä huomio kiinnittyy paljon muuhunkin kuin liikuntasuoritukseen. Siksi luonnossa liikkuminen saatetaan usein kokea vähemmän rasittavana kuin sisätiloissa tapahtuva liikunta. Vaihteleva maasto houkuttelee myös astelemaan ripeämmin kuin kaupunkiympäristö. 

Mutkittelevat polut, kivet ja kannot ruokkivat lasten mielikuvitusta ja houkuttelevat lapsia luontaisesti sisätiloja aktiivisempaan liikuntaan: kiipeilyyn, hyppelyyn ja juoksuun sekä mielikuvitusta ruokkivaan vapaaseen leikkiin Näillä kaikilla on lapsen kehityksen kannalta suuri merkitys. Motoriset taidot auttavat lasta oppimaan, ideoimaan ja kehittämään taitoja ratkaista ongelmia. Lisäksi luonto vaikuttaa lapsiin levottomuutta ja häiriökäyttäytymistä hillitsevästi. Vahvan luontosuhteen syntyminen lapsuudessa antaa eväitä loppuelämään. 

“Pienikin luontoaltistus on parempi kuin ei mitään.”

Millainen on sinun mielipaikkasi luonnossa? Milloin kävit mielipaikassasi?
Mikä on sinun mielituoksusi, -maisemasi tai -äänesi luonnossa? 

Lähteenä: Terveysmetsä, Luontoon.fi ja Metsähallitus